Mistä löytyy mehiläispesän henki?
“Viime aikoihin asti tharakat olivat unohtaneet tavat, joilla pidimme mehiläisiä ja huolehdimme alueestamme. Olimme käyttäneet mehiläisiä vahingoittavia torjunta-aineita ja kaataneet puita, joissa mehiläiset tykkäävät pesiä.
Nähdessämme nämä menetykset, tuntiessamme mehiläisten tuskan, päätimme, että jotain on tehtävä. Kylänvanhimpien avustuksella olemme alkaneet elvyttää tapaamme pukeutua, siemeniämme, pyhiä paikkojamme ja mehiläishoidon käytäntöjä.
Tuomme nämä perinteet takaisin suojelemalla kasveja, joista rakennamme pesät, puita, joissa pesät roikkuvat sekä paikkoja, joissa mehiläiset syövät. Rohkaisemme kaikkia luopumaan tuholaismyrkkyjen käytöstä ja käyttämään luonnonmukaisia viljelymenetelmiä.
Rituaalit, joissa hunajaa käytetään, ovat palaamassa ja tuomassa meidät läheisempään suhteeseen kaikkien alueemme olevaisten kanssa.”
Näin kertoo Simon Mitambo, Kenian tharaka-kansan kulttuuria ja elinympäristöjä puolustavan Society of Alternative Learning and Transformation (SALT) -järjestön johtaja. Katso Simon Mitambon kertoma tarina kokonaisuudessaan oheisesta 3-minuuttisesta Mehiläisten maa –animaatiovideosta.
Myös monet muut Siemenpuu-säätiön kenialaiset kumppanijärjestöt ovat raportoineet mehiläiskadosta ja mehiläisten merkityksestä kulttuurilleen ja toimeentulolleen. Tharakoiden lisäksi muun muassa yiakuille, ogiekeille ja endoroisille hunaja on ruoan, lääkkeen ja kauppatavaran lisäksi osa yhteisön rituaaleja. Mehiläiset ovat jopa keino suojella metsiä laittomilta hakkuilta. Villihunajan kerääminen on osa yhteisöjen kulttuuriperintöä ja esimerkki kestävästä ympäristösuhteesta.
Pölyttäjäkato on globaali ongelma ja siihen vaikuttavat elinympäristöjen katoaminen ja ilmastonmuutos, mutta myös maatalouden kemikaalit. Pölyttäjäkato lisääntyy nyt vauhdilla maissa, joissa pienviljelijöillä ei ole tietoa torjunta-aineiden vaaroista ja niiden käyttöä rajoitetaan paljon Eurooppaa vähemmän. Maailmanlaajuisesti 75 prosenttia viljelykasveista tarvitsee ainakin osittain hyönteispölytystä. Torjunta-aineiden käyttö voi siten vaarantaa jopa miljardien ihmisten ruokaturvan. Maatalouden myrkyt ovat myös suora uhka ihmisten terveydelle.
Keniassa villimehiläiset toimivat indikaattoreina metsien ja ympäristön sekä alkuperäiskansojen tilasta. Mehiläiskulttuuriaan suojellessaan Siemenpuun kumppanijärjestöt kampanjoivat ympäristönsä, kulttuuriensa ja kestävien elinehtojensa puolesta. Siemenpuun tuella järjestöt ovat vahvistaneet yhteistyötään ja järjestivät maailman mehiläispäivänä 20.5.2025 yhteisen hunajakonferenssin Nakurussa.
Siemenpuu osallistuu globaaliin kampanjaan tällä julkaisulla – pölyttäjien, ympäristön ja alkuperäiskansojen oikeuksien puolustamisessa niin Keniassa kuin muualla tarvitaan globaalia yhteistyötä ja myös suomalaisten osallistumista. Suomen tulee muun muassa vaikuttaa siihen, että Euroopan unionissa liian myrkyllisinä kiellettyjen torjunta-aineiden vienti kielletään. Nyt eurooppalaiset yritykset kauppaavat neonikotinoideja ja kymmeniä muita Euroopassa kiellettyjä kemikaaleja globaalin etelän maihin.
Lämmin kiitos kaikille haastatelluille henkilöille ja organisaatioille sekä julkaisun tekemistä tukeneille. Erityiskiitos kenialaisille kumppanijärjestöillemme EIWEN, OPDP, SALT ja YLT sekä alkuperäiskansayhteisöjen jäsenille vieraanvaraisuudesta ja opastuksesta mehiläiskulttuureihin.
Julkaisu ja artikkelit
- Lataa kaikki viisi artikkelia ja lähdeluettelon sisältävä kuvitettu pdf-julkaisu oheisesta kuvasta tai painikkeesta.
- Painetun julkaisun (A5, 48 sivua) voit tilata ilmaiseksi Siemenpuusta: info (at) siemenpuu.org
- Linkit erillisiin, runsaammin kuvitettuihin nettiartikkeleihin löytyvät kuvan alta tai julkaisuvalikosta.
- Pölkkypesä ja kalebassi – kuinka alkuperäiskansat ja villimehiläiset tekevät yhteistyötä Keniassa
- Villejä vai tarhattuja: mehiläishoidon erot ja yhtäläisyydet Keniassa ja Suomessa
- Pölyttäjät elämän edellytyksenä
- Myrkkykauppiaiden mahti
- Globaalia yhteistyötä pölyttäjien suojelemiseksi
- Lisälukemista mehiläisistä, pölyttäjistä ja torjunta-aineista
Videot ja julkaisukeskustelu
Katso artikkeleihin liittyvät lyhyet videot Siemenpuun YouTube-kanavalta.
Mehiläispesän hengen julkistustilaisuudessa 25.5.2025 Maailma kylässä -festivaalin Kirjamaailmassa pölyttäjien asemasta ja EU:n kemikaaliviennistä keskustelivat entinen europarlamentaarikko ja ministeri Satu Hassi ja pölyttäjätutkija Kimmo Kaakinen. Keskustelun tallenne löytyy Sivullisen YouTube-kanavalla.
***
