Siemenpuun visiona ja samalla kehitysyhteistyöohjelman yleisenä kehitystavoitteena on maailma, jossa elonkirjon köyhtyminen ja ilmastonmuutos on pysäytetty kestävälle tasolle, samalla kun kaikkien hyvä elämä on mahdollistettu ekososiaalisesti kestävillä elämänmuodoilla ja tavoilla tulla toimeen.
Siemenpuun strategiassa ja ohjelmassa puhutaan hyvästä elämästä, oikeudenmukaisesta siirtymästä ekologiseen demokratiaan, ympäristöoikeudenmukaisuudesta ja ympäristöihmisoikeuspuolustajista. Usein meiltä kysytään, mitä niillä tarkoitamme.
Mitä on hyvä elämä (buen vivir)?
Siemenpuun kehitystavoitteeseen nostaman “hyvän elämän” innoituksena on buen vivir ja rinnakkaiselo sekä erilaisten ihmisten keskuudessa että ihmisten ja ei inhimillisen luonnon välillä. Buen vivir ilmaisee syvällisempää maailmankatsomusta suhtautumisessa tietoon sekä tunnesidoksiin ja henkisyyteen osana elämää. Buen vivir huomioi kokonaisvaltaisesti olemassaolon eri ulottuvuudet keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Tällaisena se poikkeaa perustavanlaatuisesti ihmisen ja luonnon kahtiajakoon perustuvasta ajattelusta.
Buen vivir on jatkuvasti muotoutuva, holistisuutta korostava käsite, ja väistämättä moniarvoista saaden erilaisia merkityksiä eri yhteyksissä eri puolilla maailmaa. Monissa globaalin etelän konteksteissa hyvän elämän ehtoina korostuu alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuden ja paikallisyhteisöjen maa ja metsäoikeuksien vahvistaminen, pohjoisessa taas ylikulutuksesta irtautuminen ja kestävä hyvinvointi.
Kehitystavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan laaja-alaisia järjestelmätason yhteiskunnallisia muutoksia, joilla päästään irti jatkuvaan kasvuun perustuvasta taloudesta ja taloudellis-teknisestä luontokäsityksestä. On puututtava kestämättömiin kulutuskäytäntöihin ja edistettävä kestävää väestökehitystä. Siemenpuun tavoitteena on tukea paikallisia kestävyyteen tähtääviä aloitteita yhteiskunnallisista ratkaisuista ja järjestelmätason oikeudenmukaisista kehitysvaihtoehdoista. Siemenpuu vahvistaa toimintaverkostonsa puitteissa yhteistyötä ja koordinaatiota eri aloitteiden välillä ja tavoittelee oikeudenmukaista siirtymää ekologiseen demokratiaan.
Mitä on oikeudenmukainen siirtymä ekologiseen demokratiaan?
Oikeudenmukainen siirtymä viittaa tapaan tehdä ekologisesti tarvittavat muutokset, kuten fossiilisten polttoaineiden käytön lopettaminen siten, että samanaikaisesti tuetaan toimeentuloa ja sosiaalista kestävyyttä. Ekologinen demokratia puolestaan kuvaa toivotun yhteiskunnan piirteitä mukaan lukien ekologisesti kestävät, demokraattiset ja sosiaalisesti tasa-arvoiset yhteisöt ja maailmanjärjestelmä. Oikeudenmukaisen siirtymän tavoitteena oleva ekologinen demokratia tuo ympäristönäkökulman kokonaisvaltaiseen demokratiaan, jossa yhdistyy elämän kaikki osa-alueet: poliittinen, kulttuurinen, taloudellinen, sosiaalinen, sukupuolellinen ja ekologinen.
Vapaa kansalaistoiminta on yhteiskunnallisen muutoksen avaintekijä kaikissa yhteiskunnissa. Itsenäiset, elinvoimaiset, moniarvoiset ja moniääniset kansalaisyhteiskunnat luovat edellytykset kansalaisten rauhanomaiselle yhteiskunnalliselle osallistumiselle ja ihmisoikeuksien toteutumiselle. Kansainvälisten ympäristö- ja ihmisoikeussopimusten toimeenpanoa on edistettävä rintarinnan ympäristöoikeudenmukaisuuden periaatteiden mukaisesti.
Mitä on ympäristöoikeudenmukaisuus?
Ympäristöoikeudenmukaisuus tarkoittaa ympäristöasioihin liittyvää tasa-arvoisuutta ja yhtäläisiä oikeuksia. Se edellyttää ympäristöhyötyjen ja -haittojen tasa-arvoista jakautumista, mahdollisuutta osallistua ympäristön käyttöä koskevaan päätöksentekoon ja eri ihmisten ja yhteisöjen sekä heidän tarpeidensa tunnustamista. Se kiinnittää huomion syrjinnän ja marginalisoinnin muotoihin, joilla luonnonvaroja anastetaan haavoittuvilta ryhmiltä ja yhteisöjä altistetaan luonnonvarojen hyödyntämisestä aiheutuville ekologisille haitoille. Globaalissa mittakaavassa etelän marginalisoidut periferiat tuottavat raaka-aineita jo ennestään rikkaammalle pohjoiselle. Samalla pohjoisen aiheuttama ilmastonmuutos tukahduttaa etelän kehitystä ja ihmisoikeuksia.
Siemenpuun ohjelma tukee ekologiseen demokratiaan ja ympäristöoikeudenmukaisuuden edistämiseen sitoutunutta kansalaistoimintaa globaalissa etelässä. Moniäänisen kansalaisyhteiskunnan paikallisen ja globaalin yhteistyön ja verkostoitumisen avulla vahvistetaan ympäristöoikeudenmukaisuutta ajavia liikkeitä, turvataan ympäristöihmisoikeuspuolustajien toiminnan edellytyksiä ja jatkuvuutta sekä jaetaan parhaita käytäntöjä ympäristön suojelemiseksi ja yhteisöjen oikeuksien vahvistamiseksi.
Keitä ovat ympäristöihmisoikeuspuolustajat?
YK:n mukaan ympäristöihmisoikeuspuolustajat ovat “yksityisiä ihmisiä tai ryhmiä, jotka henkilökohtaisessa tai ammatillisessa roolissaan ja rauhanomaisesti pyrkivät puolustamaan ja edistämään ihmisoikeuksia ympäristöön (sisältäen vesi, ilma, maa, kasvillisuus ja eläimistö) liittyen”. Ympäristökysymyksissä toimivat ihmisoikeuspuolustajat kohtaavat yhä enemmän turvallisuusuhkia maailman luonnonvarojen huvetessa ja kamppailun niistä käydessä intensiivisemmäksi. Suomen kehityspolitiikan yhtenä tavoitteena on suojella ympäristöihmisoikeuspuolustajia, osana tavoitetta edistää kansalaisyhteiskunnan ja haavoittuvien ihmisten osallistumista päätöksentekoon. YK:n ihmisoikeusoikeusneuvosto on hyväksynyt vuonna 2019 päätöslauselman ympäristöihmisoikeuspuolustajien merkityksestä ja suojelun tarpeesta. Siemenpuu tukee ympäristöihmisoikeuspuolustajien toimintaa ja tarvittaessa osallistuu heidän suojeluunsa.