Lataa alta Siemenpuun englanninkielinen tulosraportti vuodelta 2019
Biokulttuuriset oikeudet -rahoituskokonaisuuden hankkeet
Seba Jagat (Intia): Adivasien perinteiset oikeudet ja toimeentulon edistäminen Odishassa. Hankkeen kesto 18 kk, Siemenpuun tuki 44 000 €
Hankkeessa keskityttiin Intian metsäoikeuslainsäädännön toimeenpanon edistämiseen erityisesti yhteisöjen metsäoikeuksien osalta. Koulutusten ja formaalien kokousten lisäksi keskinäistä oppimista edistettiin yhteisöjen välisen kokemustenvaihdon ja parhaiden käytäntöjen jakamisen kautta, sekä vahvistettiin yhteisöjen johtajuutta ja kykyä omaan edunvalvontaan. Hanketta toteutettiin yhteensä 60 kylässä, joissa suoria hyödynsaajia oli noin 6400, joista naisia 3100.
Metsäoikeustyöstä saatiin seuraavia numeerisia tuloksia: Individual Forest Rights (IFR) eli perhekohtaisia hakemuksia jätettiin 489 yhteensä 1023 hehtaarin alalle. Viranomaiset ehtivät hankkeen aikana rekisteröidä IFR-luvan 459 perheelle 710 hehtaarin alalle. Community Rights (FRA) eli yhteisöpohjaisia metsänkäyttöhakemuksia jätettiin 47 yhteensä 16000 hehtaarin alalle. Lupa myönnettiin 23 yhteisölle 5200 hehtaarin alalle. Lisäksi yhteisöpohjainen metsänkäyttösuunnitelma tehtiin 80 kylään yhteensä 22000 hehtaarin alalle.
Humane Trust (Intia): Paliyan-alkuperäiskansan oikeudet luonnonvarojen kestävään käyttöön. Hankkeen kesto 13 kk, Siemenpuun tuki 16 325 €
Hankkeessa edistettiin paliyanien metsäoikeusvaateiden (kotitalouksien ja yhteisöjen) prosessointia ja hyväksyntää Tamil Nadun paikallishallinnossa, vahvistettiin paliyanien oikeuksia ja osaamista metsätuotteiden keräämiseen, jalostukseen ja markkinointiin liittyen, tuettiin paliyanien paikallista ja alueellista järjestäytymistä sekä edunvalvontaa, vahvistettiin yhteisöjen johtajuutta sekä tuettiin kulttuuritoimintaa. Hanke toteutettiin 23 kylässä Madurain, Dindigulin ja Thenin piirikunnissa. Tämän hankkeen tuella kylissä jätettiin yhteensä 659 perhekohtaista maarekisteröintihakemusta, joista rekisteröinnin hankkeen päättymiseen mennessä oli saanut 37 perhettä. Yhteisökohtaisia metsäoikeushakemuksia on jätetty 11 kpl yhteensä 1654 ha alalle. Kyliin perustettiin 17 uutta adivasiyhdistystä ja näille piirikuntatason yhteistyöorganisaatioita. Lisäksi 1338 paikallista koululaista sai opetusta adivasien elämään ja kulttuuriin liittyen. Hankkeen suoria hyödynsaajia oli 3280, joista naisia 1600.
Bindrai Institute for Research Study and Action (BIRSA)(Intia): Yhteisöllinen metsänhallinta. Hankkeen kesto 14 kk, Siemenpuun tuki 24 000 €
Hanketta toteutettiin yli 200 adivasikylässä kuuden Jharkhandin osavaltion piirikunnan alueella. Hankkeen suoria hyödynsaajia oli noin 5800, joista naisia vähän yli puolet. Hankkeen antamalla tuella edistettiin metsäoikeuslain toimeenpanoa seuraavasti: Perhekohtaisia maarekisteröintihakemuksia jätettiin 1432 (yhteensä 573 ha). Hakemusten perusteella hankekauden loppuun mennessä rekisteröintejä ennätettiin myöntää 123 (25 ha), yhteisökohtaisia metsäoikeushakemuksia jätettiin 112 (yht. 23933 ha) ja vuoden loppuun mennessä niitä myönnettiin kolme (yht. 304 ha). Yhteisömetsien hallintasuunnitelmia laadittiin 129 kylässä (yhteensä 34102 ha). Paikallistason toiminnan rinnalla hankkeessa oli vahva metsien hallintaa koskevaa verkostoitumista ja adivasien yhteistyötä tukeva ulottuvuus. Myös viranomaisten toimintaa tuettiin ja ohjattiin, tavoitteena mahdollisimman tehokas ja oikeudenmukainen metsäoikeuslainsäädännön toimeenpano.
Jagran Jan Vikas Samiti (JJVS)(Intia): Metsäoikeuksien ja perinteisen terveydenhoidon vahvistaminen. Hankkeen kesto 13 kk, Siemenpuun tuki 30 707 €
Jagran Jan Vikas Samiti tuki alueellisten yhteistyökumppaniensa kanssa Intian metsäoikeuslainsäädännön toimeenpanoa sekä paikallisella että alueellisella ja osavaltiotasolla. Hankkeessa vahvistettiin myös paikallishallinnon toimijoita siten, että ne pystyvät hallinnoimaan yhteisöjen metsäoikeuksien piiriin saatuja alueita. Alueellisella tasolla vahvistettiin kansalaisyhteiskunnan tiedollisia ja toiminnallisia edellytyksiä metsäoikeuksien ajamiseksi, hankkeen piirissä oli järjestötason yhteistyötä Rajasthanin, Gujaratin ja Madhya Pradeshin osavaltioiden alueella. Hankkeessa vahvistettiin myös perinteisen terveydenhuollon järjestelmiä kolmen osavaltion alueella. Kaiken kaikkiaan 100 uutta perinneparantajaa identifioitiin ja heidän osaamisensa rekisteröitiin tässä hankkeessa.
Hankkeen metsäoikeustyössä suoria hyödynsaajia hankkeessa laskettiin olevan 2670. Metsäoikeustyön tuloksena hankekaudella hankkeen piirissä jätettiin yhteensä 2249 perhekohtaista metsäoikeus-rekisteröinnin hakemusta (yhteensä 698 ha). Myönnettyjä perhekohtaisia rekisteröintejä saatiin 1165 (kokonaispinta-ala 331 ha). Yhteisökohtaisia metsäoikeuksien rekisteröintihakemuksia jätettiin yhteensä 11 yhteisössä (yhteensä 2902 ha), mutta yhtään rekisteröintiä ei hankekaudella vielä ehditty saada.
Coorg Organisation for Rural Development (CORD)(Intia): Adivasien oikeuksien vahvistaminen. Hankkeen kesto 9 kk, Siemenpuun tuki 19 925 €
Hankkeessa vahvistettiin Karnatakan osavaltion alkuperäiskansayhteisöjen oikeuksia suojella ja käyttää metsiä kestävien elinehtojensa tarpeisiin. Hankkeessa tehtiin selvitystä Intian metsäoikeuslain toimeenpanon paikallisesta tilanteesta, tuettiin oikeusrekisteröintien hakuprosessia ja nostettiin toimeenpanon puutteita vastaavien viranomaisten tietoon. Hankkeessa annettiin lisäksi mm. luonnonmukaiseen maatalouteen sekä lääkeyrttien ja muiden metsätuotteiden keruuseen ja jalostukseen liittyvää tukea ja koulutusta. Toiminnan tuloksena hankkeen metsäoikeustyön vaikutusalueella saatiin hankekauden loppuun mennessä vahvistettua metsäoikeuksiin liittyviä perhekohtaisia maaoikeusrekisteröintejä 2999 kpl (yhteensä 1761 hehtaaria) sekä yhteisökohtaisia metsäoikeusrekisteröintejä 66 (yhteensä 23253 hehtaaria). Yhteisökohtaisia metsien hallintasuunnitelmia laadittiin kaikkiaan 88 kylässä. Hankkeen välittömästi kattamia kyläyhteisöjä oli yhteensä 97 ja kotitalouksia lähes 2800. Hankkeen hyödynsaajina oli yhteensä vajaa 4800 adivasia.
National Association of Professional environmentalists (NAPE)/ Friends of the Earth Uganda (Afrikka alueellinen + Nepal): Yhteisöpohjaisen ympäristönsuojelun vahvistaminen Afrikassa ja vähiten kehittyneissä maissa. Hankkeen kesto 18 kk, Siemenpuun tuki 45 582 €
Ugandalainen ympäristöjärjestö NAPE koordinoi hanketta, joka toteutettiin osana kansainvälisen Global Forest Coalition -järjestön Community Conservation Resilience Initiative -prosessia. Hankkeessa tuettiin alkuperäiskansojen järjestöjä ja muita paikallisyhteisöjen kanssa toimivia järjestöjä Ghanassa, Keniassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Nepalissa ja Tansaniassa tekemään osallistavia kartoituksia alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen biokulttuuristen lähestymistapojen ja biodiversiteetin suojelun sekä ennallistamisen aloitteiden kestävyydestä. Toteutettujen 229 kartoituksen alustavat tulokset dokumentoitiin viidessä kansallisessa raportissa. Hankkeen hyödynsaajia olivat kollektiivisia aloitteita toteuttaneet alkuperäiskansat ja paikallisyhteisöt. 120 koulutettua yhteisöedustajaa tavoitti hankkeen aikana noin 40 000 taloutta 229 yhteisössä. Sukupuolten tasa-arvon ja naisten osallistumisen edistämisellä oli erityinen rooli kartoitusprosesseissa.
Federation of Community Forestry Users Nepal (FECOFUN)(Nepal): Biokulttuuristen yhteisöprotokollien laatiminen yhteisömetsätalouden parissa Nepalissa. Hankkeen kesto 13 kk, Siemenpuun tuki 19 893 €
Hankkeessa viisi yhteisömetsätalousryhmää uudisti metsänhoitosuunnitelmansa sisällyttäen niihin biokulttuurisia elementtejä erityisesti NTFP-tuotteisiin liittyen. Paikallisviranomaiset hyväksyivät uudistetut suunnitelmat. Muut yhteisömetsätalousryhmät tutustuivat biokulttuuristen yhteisöprotokollien laatimis- ja hyödyntämisprosessiin paikallistason FECOFUN-verkostoissa ja niillä on valmiudet toteuttaa vastaava prosessi tulevaisuudessa. Nepalin hallitus on sitoutunut sisällyttämään biokulttuuristen yhteisöprotokollien elementtejä Access to Genetic Resources and Benefits Sharing -lakiin. Hankkeen tuloksina 160 henkilön kapasiteetti ja tietoisuus kasvoivat biokulttuurisen elämänperinnön, perinnetiedon ja -käytäntöjen dokumentoinnin myötä. Epäsuoria hyödynsaajia olivat viiden hankeyhteisön 1 410 kotitaloutta (7 670 hlöä), jotka hallitsevat yhteensä 2 461 hehtaarin metsäalueita.
Sustainable Development Institute (SDI)(Liberia): Maata, luonnonvaroja ja toimeentuloa koskevan yhteisöpohjaisen päätöksenteon vahvistaminen: pilottihanke River Cessissä, Liberiassa. Hankkeen kesto 8 kk, Siemenpuun tuki 19 000 €
Hanke toteutettiin Kebbeh- ja Siahn-klaanien parissa River Cess -maakunnassa. Yhteisöt saavat toimeentulonsa maanviljelystä, kalastuksesta, metsästyksestä ja käsityönä tehtävästä puiden sahaamisesta. SDI-järjestön toimesta kartoitettiin niiden hallinnoimia luonnonvaroja, kuten biokulttuurisia resursseja, perinteisiä metsänhallintasääntöjä, vettä ja pyhiä paikkoja. Yhteisöt laativat luonnonvarakartat sekä tuottivat biokulttuuriset protokollat. SDI kävi hankeyhteisöjen kanssa läpi varhaisen tuen järjestelmänsä, jos yritykset lähestyvät yhteisöjä. Hankkeen tuloksena yhteisöprotokollan laatiminen toi yhteisön jäsenet yhteen ja lisäsi ymmärrystä sen oikeuksista kulttuuriinsa ja resursseihinsa. Yhteisöt perustivatkin maanhallinnasta vastaavat komiteat, joissa on sekä nuorten, naisten että vanhinten edustajia. Kahdesta yhteisöistä osallistui yhteensä 300 jäsentä protokollaprosesseihin. Siahn-klaanin alue kattaa 5 244 hehtaaria, kebbeh-klaanin alueen pinta-alaa ei saatu vahvistettua.
Ilmasto- ja energiaoikeudenmukaisuus -rahoituskokonaisuuden hankkeet
Foundation for Ecological Recovery (FER)/ Mekong Energy and Ecology Network (MEE Net)(Mekongin alue, lähinnä Myanmar): Mekongin energia- ja ekologiaverkosto 2017. Hankkeen kesto 12 kk, Siemenpuun tuki 105 000 €
MEE Netin hankkeen toiminnot keskittyivät Myanmariin maan tärkeän strategisen aseman vuoksi. Keskeisiä toimintoja olivat Irrawaddyn jokilaakson yhteisöpohjaisten ympäristöselvitysten (C-SEA) jatkotyö ja verkostoituminen, loppuvuodesta 2016 aloitetun C-SEA-työn jatkaminen Shanin osavaltion Ywarnganin alueella, Shanin osavaltion vihreän energiapolitiikan ja sähkölain edistäminen, kansallisen tason vaihtoehtoisen energiasuunnitelman pohjatyö sekä tiedotustyö. Lisäksi MEE Net toteutti kolmen päivän energia-aiheisen koulutuksen 60 järjestö- ja yhteisöedustajalle Etelä-Myanmarissa Thanintaryin alueella Daweissa ja toimi kouluttajana useissa Paung Ku –järjestön järjestämissä tilaisuuksissa eri puolilla maata.
Työn tuloksena noin 225 kansalaisaktivistin ja yhteisöjen edustajan tietoisuus energia- ja luonnonvarakysymyksissä sekä energiasuunnittelun ja vaikuttamistyön kapasiteetti parani; energiasuunnittelun kapasiteetti kasvoi myös kymmenien tutkijoiden, viranomaisten ja SNLD-puoleen edustajien keskuudessa; noin 1000 perhettä (arviolta 8000 ihmistä) sai MEE Netin ja koulutettujen kautta tietoa luonnonvarakysymyksistä, energiahankkeiden vaikutuksista ja yhteisöoikeuksista luonnonvaroihin; ehdotus Shanin osavaltion sähkölaiksi valmistui yhdessä SNLD:n kanssa ja se vietiin osavaltion parlamenttiin; MEE Net lähetti muutosehdotuksen kansalliseen sähkölakiin Energiaministeriölle; Myanmarissa järjestöt siirtyivät koordinoidumpaan energiavaikuttamistyöhön; ja Irrawaddyn yhteisöpohjaisten ympäristöselvitysten kylät tekevät laajaa yhteistyötä toimien esimerkkinä muille alueille.
African Conservation Trust (ACT): Zulumaan yhteisöaurinkohanke. Hankkeen kesto 7 kk, Siemenpuun tuki 35 000 €
Hankkeessa asennettiin aurinkosähkövalaistus yhteensä 130 kotitalouteen syrjäisissä Zimelenin, Madwalenin ja Kwadlakusen kylissä KwaZulu-Natalin maakunnan pohjoisosassa Zulumaan piirikunnassa, mikä on Etelä-Afrikan köyhintä ja marginalisoiduinta aluetta rotusortoajan jäljiltä. Pitkän ajan kestävyyden varmistamiseksi laitteistojen asennukseen osallistui kyläläisiä ja jokaisen talon asukkaat koulutettiin käyttämään niitä. Asennuksen seurannan lisäksi African Conservation Trustin (ACT) työntekijät auttoivat yhteisöjen jäseniä ruokapuutarhojen kehittämisessä ja sadeveden keräysjärjestelmien kehittämisessä. Hankkeesta kerrottiin paikallisissa tiedotusvälineissä ja ACT viesti sen etenemisestä nettisivujensa ja sosiaalisen median välityksellä. Siemenpuu sai hankkeen tukemiseen rahoitusta EKOenergian ilmastorahastosta.
Metsät ja rannikkoekosysteemit -rahoituskokonaisuuden hankkeet
Jikalaharin ja 4 muun järjestön yhteishanke (Indonesia): Yhteisöpohjainen metsänhallinta ja lainsäädäntö Riaulla. Hankkeen kesto 38 kk, Siemenpuun tuki 341 360 €
Verkostohanke tähtäsi Riaun provinssin metsien suojeluun vaikuttamalla poliittiseen päätöksentekoon, tukemalla kansalaisyhteiskunnan osallistumista metsäkadon pysäyttämiseksi, edistämällä ja valvomalla metsävaroihin liittyvän lainsäädännön toimeenpanoa, lisäämällä paikallis- ja alkuperäisyhteisöjen osallistumista ja oikeuksia luonnonvarojen hallintaan ja suojeluun, sekä lisäämällä tehokasta ja kestävää maisematason hallintaa suosademetsäalueilla. Hankkeen kohdealueet kattoivat yli 50 % Sumatran saaren turvemaasta, joka vastaa 20 % koko Indonesian turvemaasta. Provinssin länsiosissa hanke kattoi myös vuoristoisemman metsäalueen Rimbang-Balingin alueella.
Hankkeessa saavutettiin seuraavia tuloksia: paineen kasvattaminen lainsäädännön toimeenpanemiseksi metsäsektorilla tapahtuneissa rikoksissa; lakien toimeenpanon laadun paraneminen (mm. syyttäjät, tuomarit ja poliisi ovat käyttäneet RCT:n monitorointimateriaalia työssään); hallitus otti tavoitteekseen saada 12,7 miljoonaa hehtaaria yhteisöpohjaisen metsienhallinnan piiriin osaltaan Jikalaharin vaikuttamistyön ansiosta; Koran Tempo -viikkolehti valitsi Jikalaharin kanssa yhteistyötä lainsäädännön toimeenpanon seuraamisessa tekevän Riau Corruption Trial -ryhmän (RCT) korruption vastaiseksi nuorisoryhmäksi; RCT valittiin korruption vastaisen verkoston (JARI) koordinaattoriksi 2015; ympäristöministeriö suunnittelee adoptoivansa Jikalaharin oikeudenkäyntien seuraamisen konseptin; Gatra-viikkolehti valitsi vuonna 2016 Jikalaharin ”ikoniksi” sen lakien toimeenpanon puolesta tekemän työn vuoksi; Jikalaharin korruptiotapausten parissa tekemän työn ansiosta korruption vastaisen komission (KPK) teknistä ohjeistusta vahvistettiin yhtiöiden toiminnan lainmukaisuuden valvonnassa; kolme kylämetsä (Hutan Desa) lupahakemusta (yhteensä 78 944 hehtaarille) ja 2 myönnettyä kylämetsälupaa (yhteensä 4 226 hehtaarille); Koto Lamossa saatiin vältettyä öljypalmuviljelmiä 400 hehtaarin edestä; sekä Jikalaharin ja sen kumppanien painostuksesta APP-yhtiö saatiin tekemään 140 540 hehtaarin edestä kestävän metsänkäytön sitoumuksia.
INSIST Press (Indonesia): Wacana-julkaisu ja indonesialaisten aktivistien koulutus. Hankkeen kesto 29 kk, Siemenpuun tuki 46 238 €
Hankkeessa tuotettiin kaksi Wacana-lehden teemanumeroa (#35 ja #36, painetut ja e-lehdet) Indonesian kylälainsäädännöstä sekä veden poliittisesta ekologiasta sekä järjestettiin kaksi Involvement-koulutusta nuoren sukupolven aktivisteille etenkin kylätasolta lähtevään vaikuttamistyöhön liittyen. Koulutukseen osallistui 39 nuorta, joista naisia oli 18.
Sahabat Masyarakat Pantai (SAMPAN)(Indonesia): Länsi-Kalimantanin mangrovemetsien suojelu. Hankkeen kesto 24 kk, Siemenpuun tuki 31 000 €
Hankkeessa SAMPAN Kalimantan vahvisti oikeudenmukaista ja kestävää rannikkoalueiden metsien hallintaa ja mangroven suojelua yhteisöpohjaisia metsänhallintamalleja hyödyntämällä. Hankkeessa toimittiin sekä kyläyhteisöjen että paikallishallinnon parissa. Koulutuksiin osallistui 20 kylän edustajat ja hankkeen konkreettisina tuloksina viisi kylää teki alustavan metsien hallintasuunnitelman yhteistyössä metsäviranomaisten kanssa. Kolmessa kylässä kartoitettiin kylien metsävarat yksityiskohtaisesti kylien hallintasuunnitelmien ja virallisten suojelurekisteröintien pohjaksi, ja viranomaiset hyväksyivät niiden mangrovemetsiä koskevat hallinta- ja suojeluohjelmat. Suojeltujen alueiden kokonaisala on 6540 hehtaaria. Asukkaita näissä kolmessa kylässä on yhteensä 6122 (1499 kotitaloutta).
Jaring Advokasi Pengelolaan Sumber Daya Alam (JAPESDA)(Indonesia): Kestävä mangrovemetsien hallinta Pohuwatossa Pohjois-Sulawesilla. Hankkeen kesto 14 kk, Siemenpuun tuki 25 000 €
Vuoden pituisessa pilottihankkeessa edistettiin mangroveiden suojeluun liittyvien lakien toimeenpanoa paikallishallintoon vaikuttamalla sekä tiedotustyöllä. Torosiajen kylässä 124,5 hehtaarin alueen suojelusuunnitelma virallistettiin ja paikallishallinto oli muutoinkin myötämielinen suojelutoiminnan ja kestävien elinkeinojen edistämiselle. Siduwongen kylässä eri tahot sitoutuivat alueen mangrove-ekosysteemin ennallistamiseen. Lisäksi hankkeessa istutettiin n. 20 000 mangrovetainta, tuettiin nais- ja kalastajaryhmiä kestävissä elinkeinoissa, sekä kerättiin tietoa, jota voidaan käyttää kylä- ja piirikunnan tasojen päätöksenteossa mangroveiden hallintaan liittyen. Hankkeesta hyötyi yhteensä 2 600 Torosiajen ja Siduwongen kyläläistä.
Hutan Kita Institute (HaKI)(Indonesia): Yhteisöpohjaisen mangrovemetsien hallinnan kehittäminen Etelä-Sumatralla. Hankkeen kesto 12 kk, Siemenpuun tuki 19 030 €
Hankkeessa tuettiin Ogan Komering Ilirin paikallisyhteisöjä suojelemaan ja ennallistamaan mangrovemetsiä, suunniteltiin mangroveiden yhteisöpohjaista hallintaa sekä tehtiin kartat maankäytön suunnittelun ja yhteisömetsälupien tueksi. Yhteisömetsälupia suunniteltiin haettavaksi yhteensä 2651 hehtaarin alueille. Yksivuotisen hankkeen päättyessä prosessi oli yhä kesken, mutta yhteisöjen suostumus ja valmius lupien hakemiselle saavutettiin. Myös paikallisviranomaisten kanssa yhteistyö sujui hyvin. Hankkeessa istutettiin 5000 mangroven taimea metsien ennallistamiseksi sekä estämään suolaveden tunkeutumista viljelymaille. Hankkeesta hyötyi yhteensä noin 6 000 kyläläistä.
Forest Watch Indonesia (FWI)(Indonesia): Mangrovensuojeluverkoston vahvistaminen Indonesiassa. Hankkeen kesto 11 kk, Siemenpuun tuki 23 000 €
Hankkeessa vahvistettiin vuonna 2016 perustettua Indonesian mangrovemetsien suojelun ja kestävän käytön puolesta toimivien kansalaisjärjestöjen JANGKAR-verkostoa sekä tuettiin sen toiminnan suunnittelua, kampanjointia ja julkaisutyötä. Hankkeen myötä verkoston toimintaa laajennettiin, yksi uusi järjestö liittyi mukaan, toimijoiden välistä tiedonvaihtoa parannettiin sekä vaikutettiin päättäjiin ja muihin sidosryhmiin mangrovemetsien tärkeyden tunnustamiseksi ja mangroveiden nopean tuhoutumisen pysäyttämiseksi. Hankkeen keskeisiä tuotoksia olivat erilaiset julkaisut, tiedotteet, kartta Itä-Kalimantanin mangrove-ekosysteemistä sekä alueen suojelusuunnitelma. Keskeisiä tuloksia oli Itä-Kalimantanin paikallishallinnon kasvanut sitouttaminen mangrovemetsien suojeluun.
Kaoem Telapak (Indonesia): Indonesia-ohjelman tukitoiminnot, kumppanikokous 2017 ja selvitys meriruohikoista. Hankkeen kesto 12 kk, Siemenpuun tuki 16 026 €
Hanke kasvatti kumppanien hallinnollista kapasiteettia, lisäsi tietämystä ja tiedonvaihtoa ohjelman teemoihin (suosademetsät, mangrovet, alkuperäiskansat, yhteisöpohjainen suojelu) liittyvistä ajankohtaisista asioista, sekä paransi Siemenpuun kykyä seurata ohjelman toimijoiden edistymistä ja tuloksellisuutta. Siemenpuun toimesta ei pystytä tekemään montaa seurantamatkaa Indonesiaan vuosittain, eikä kaikissa kumppanijärjestöissä ole hyvin englantia puhuvia työntekijöitä. Tämän vuoksi paikallinen koordinaatio ja tiedonvaihdon välitys oli hyödyllistä Siemenpuunkin kannalta. Kolmipäiväinen kumppanikokous pidettiin Pekanbarussa Riaulla marraskuussa 2017. Kokouksessa oli paikalla osallistujat kaikista kumppanijärjestöistä, Advisory Groupista ja Siemenpuusta. Hankkeessa tehtiin myös selvitys, joka kartuttaa ja kokoaa yhteen tietämystä Indonesian meriruohikkojen tilasta, niihin liittyvistä toimijoista sekä suojelumahdollisuuksia. Raporttia hyödynnetään mm. Siemenpuun uuden Metsät ja rannikot –rahoituskokonaisuuden jatkon suunnittelussa.
Naiset ja ruokasuvereniteetti -rahoituskokonaisuuden hankkeet
Acción por la Biodiversidad (AcBio)(Etelä-Amerikka, alueellinen): Pienviljelijöiden agroekologisen tuotannon vahvistaminen ja toimeentulo. Hankkeen kesto 24 kk, Siemenpuun tuki 85 000 €
Hankkeessa i) toimitettiin ja julkaistiin Biodiversidad, sustento y culturas -lehden 8 numeroa espanjaksi digitaalisena sekä painettuna (noin 9 000 kpl/numero hajautetusti alueen eri maissa), ii) ylläpidettiin Biodiversidadla.org -sivustoa (yhteensä yli 5 000 julkaistua uutista ja materiaalia noin 6 000 päivittäiselle kävijälle) ja lähetettiin 90 viikoittaista uutiskirjettä yli 11 000 tilaajalle, tarjottiin erillinen virtuaalitila seitsemälle alueen verkostolle, uutisoitiin merkittävistä tapahtumista, jaettiin sivuston sisältöä sosiaalisessa mediassa ja ylläpidettiin 10 kampanjan sivustoa, iii) tuotettiin 23 analyyttistä dokumenttia koulutuksiin ja tiedon jakamiseen sosiaalisten liikkeiden vahvistamiseksi, iv) järjestettiin tai annettiin panos 37 eritasoiseen ja eri tavoin järjestettyyn koulutukseen sekä työpajaan ja v) toteutettiin Alianza Biodiversidad -verkoston tapaaminen.
Poliittisia aloitteita, joissa Alianza Biodiversidadilla on ollut merkittävä rooli hankekaudella, ovat: menestyksekäs siemenlakiesityksen vastainen liike Argentiinassa, keskustelu yritysten megafuusioista (Monsanto-Bayer) ja siemenistä yhteisvaurautena Argentiinassa, agroekologiaa edistävien paikallissäädösten ajaminen yli 60 kunnassa Argentiinassa, tietoisuuden kasvattaminen yhteisvaurauteen perustuvasta Venezuelan siemenlaista Venezuelassa, sekä ekofeministisen reflektointi mantereen yli 40 agroekologisen instituutin verkostossa yhdessä Chilen kansallisen agroekologiakoulun kanssa.
Acção Académica para o Desenvolvimento das Comunidades Rurais (ADECRU)(Mosambik): Beiran ja Nacalan käytävien maaseudun yhteisöjen osallistuminen luonnonvarojen suojeluun ja kestävään käyttöön. Hankkeen kesto 13 kk, Siemenpuun tuki 21 700 €
Hankkeessa jatkettiin ADECRUn aiempaa työtä paikallisyhteisöjen itse-organisoitumisen tukemisessa ja vaikuttamistyön kapasiteetin kasvattamisessa yhteisöjen oikeuksiin liittyen erityisesti Teten ja Nacalan maakunnissa. Tässä hankkeessa tehtiin yhteistyötä yksilajisten puuplantaasien haittavaikutuksista kärsineissä yhteisöissä Beiran käytävässä: Namaroin ja Ile e Mulevalan piirikunnissa (Zambezian maakunta), Sussundengan, Gondolna ja Manican piirikunnissa (Manican maakunta), sekä Nacalan käytävässä Mecuburen piirikunnassa (Nampulan maakunta). Noin 4000 perhettä, jotka ovat kokeneet suoria haittavaikutuksia plantaaseista, olivat hankkeen suoria hyödynsaajia. Hankkeessa tehtiin yhteistyötä ja vaikuttamistyötä myös agribusiness-hankkeiden (kuten brasilialais-mosambikilainen ProSavana) ja Vale do Rion alueen kehityshankkeen vaikutuksista kärsineiden yhteisöjen kanssa.