Siemenpuu-säätiön visiossa jäljellä olevien trooppisten metsien ja rannikkoekosysteemien suojeleminen on elintärkeää jo biologisen monimuotoisuuden ja niiden hiilivarantojen takia, mutta myös sademetsien ja suo- ja mangrovealueiden luomien elinympäristöjen ja kulttuurisen merkityksen kannalta.
Siemenpuu on tukenut vuodesta 2003 lähtien indonesialaisia ympäristöjärjestöjä paljon hiiltä sisältävien suo- ja muiden sademetsien suojelussa. Yhtenä keskeisenä osa-alueena yhteistyössä on ollut paitsi yhteisöpohjaisen metsänsuojelun ja -hoidon vahvistaminen myös perinteisten metsäyhteisöjen oikeuksien edistäminen ja niiden kestävien elinkeinojen tukeminen.
Iso osa yhteistyöstä on keskittynyt Riaun maakuntaan Sumatralle, viimeksi Kamparin niemimaan suosademetsiin, joka on maailman suurin turvevaranto. Suoalue joutui uhatuksi, kun sellua ja öljypalmua tuottavat yhtiöt halusivat ojittaa ja kuivattaa Kamparin viljelyplantaaseiksi. Samalla olisi vapautunut ilmakehään 4,5 miljardia tonnia hiiltä, eli noin puolet alueen hiilivarastosta. Siemenpuun tuki on jarruttanut 1,25 miljoonan hehtaarin laajuisen suometsäalueen hakkuita ja niiden muuttamista istutusmetsiksi.
Siemenpuun tärkein kumppani Sumatralla on ollut 2002 perustettu Jaringan Kerja Penyelamat Hutan Riau eli Jikalahari-verkosto, nykyisellään 19 ympäristöjärjestön kattojärjestö. Sen tavoitteena on metsäkadon pysäyttäminen Riaun provinssissa, metsien osallistava hallinta ja sosiaalisesti ja ekologisesti tärkeiden mutta tilaltaan heikentyneiden metsäalueiden ennallistaminen. Viime vuosina Jikalahari on keskittynyt erityisesti metsäpoliittiseen vaikuttamistyöhön. Se on seurannut ja ajanut lainsäädännön toimeenpanoa metsäyhtiöihin liittyen, raportoinut metsäyhtiöiden väärinkäytöksistä ja vaatinut niihin syyllistyneiden yhtiöiden toimilupien perumista. Samaan aikaan Jikalahari on edistänyt yhteisöpohjaista metsänhallintaa, turvemaiden ennallistamista ja niiden kannalta kestävien toimeentulovaihtoehtojen kehittämistä.
Siemenpuun tuen tuloksia vuosilta 2018-2021
Viimeisen Siemenpuun tukeman hankekauden 2018-2021 tavoitteena oli pysäyttää yhteisöpohjaisen hallinnan avulla metsäkato ja turvemaiden tilan heikkeneminen Kamparin niemimaan ja Kerumutanin suosademetsäalueilla. Alueella on yhteensä 1,6 miljoonaa hehtaaria turvemaata, josta metsää noin 568 000 hehtaaria. Jikalaharin yhdessä neljän jäsenjärjestönsä (Senarai, JMGR, RWWG, YMI) kanssa toteuttamassa hankkeessa edistettiin metsä- ja maankäyttölakien toimeenpanoa keräämällä todistusaineistoa turve- ja metsäpaloista, laittomista hakkuista ja muista maankäyttörikkomuksista, seuraamalla oikeudenkäyntejä ja kampanjoimalla sekä kouluttamalla juridisia tarkkailijoita.
Järjestöt kampanjoivat yhteisöpohjaisen metsänhallinnan puolesta, vahvistivat kylätasolla yhteisöpohjaisen metsänsuojelun ja kestävän käytön valmiuksia ja valmistelivat metsänkäytön lupahakemuksia. Hankeen tärkeinä tavoitteina oli monipuolistaa suoturvemaiden kannalta kestäviä toimeentulomuotoja ja vahvistaa naisten asemaa yhteisöpohjaisessa metsänhallinnassa. Siemenpuun avustuksella ennallistettiin myös turvemaita tukkimalla kuivatuskanavia ja metsittämällä.
Hankkeen tuotokset olivat monipuolisia, vaikka metsäasioiden julkisen sääntelyn prosessit etenivät hankekaudella Indonesiassa hyvin hitaasti ja koronapandemiaan liittyneet rajoitukset ja sairastumiset vaikeuttivat hanketoimijoiden kanssakäymistä. Hankkeessa tehtiin useita selvityksiä ja viestintää sellu- ja palmuöljy-yhtiöiden metsätuhoista ja maankäyttörikkomuksista, monitoroitiin korruptio-oikeudenkäyntejä ja tehtiin oikeusprosesseista yhteenvetoja, sekä koulutettiin oikeudenkäyntien seurantatiimiläisiä.
Siemenpuun tuella järjestettiin myös koulutuksia yhteisöpohjaisesta metsänhallinnasta ja toimeentulomuotojen kehittämisestä. Viimeksimainituista esimerkkeinä ovat maustekairapalmun ja rottingin kasvattaminen, hunajan ja dayaksipulisiirapin hyödyntäminen sekä jätteiden kierrättäminen (kuten sahanpurun hyödyntäminen sienten viljelyssä ja brikettien valmistamisessa). Erityisesti rohkaistiin naisten yrittäjäryhmien perustamista, metsämaiden ennallistamista puuntaimia istuttamalla ja turvemaiden kuivatuskanavien patoamista.
Hanke antoi merkittävää tukea yhteisömetsälupahakemusprosesseille. Uusia yhteisömetsälupia saatiin yhteensä 9330 hehtaarille (Rawa Mekar Jaya, Dosan) ja jo aiemmin jätettyjen lupahakemusten edistämiseksi tehtiin aktiivista vaikuttamistyötä. Jikalahari myös voitti oikeusprosessin, jonka tuloksena yhteisöpohjaisten metsänhallintalupien käsittelyprosessi yksinkertaistui. Lisäksi luotiin kokonaisvaltainen suojelumalli Kerumutania varten ja edistettiin Zamrudin kansallispuiston perustamista. Hankkeesta hyötyivät erityisesti Kamparin ja Kerumutanin alueiden 11 kohdekylän noin 23 000 asukasta.
Siemenpuun tukeman hankkeen viestinnän ansiosta laaja yleisö osallistui kampanjointiin metsäkadon ja turvemaiden tuhoamisen pysäyttämiseksi. Julkinen raportointi ympäristö- ja metsärikoksiin liittyvistä oikeusprosesseista paransi oikeusprosessien oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä. Jikalaharin change.org -sivustolla toteuttamat kampanjat metsälakien toimeenpanemiseksi keräsivät miltei 420 000 tukijan allekirjoituksen.
Jikalahari ja sen jäsenjärjestöt jatkavat pitkäjänteistä työtään yhteisöpohjaisen metsänsuojelun ja kestävän käytön vahvistamiseksi Riaussa. Kansalaisyhteiskunnalla on kriittinen rooli alueen metsien tulevaisuuden kannalta, sillä luonnonvarojen ja maankäytön paineet ovat mittavia. Siemenpuun oma suora rahoitus Indonesiaan päättyy ulkoministeriön asettamien ehtojen vuoksi.
Artikkelikuva: Jikalahari-verkosto paljastaa metsärikoksia ja seuraa oikeusprosesseja Riaun maakunnassa Indonesiassa. Kuva: Jikalahari