Maailmalla toimitaan pölyttäjien suojelun puolesta. Useat afrikkalaiset ja eurooppalaiset järjestöt kampanjoivat Euroopassa kiellettyjen kemikaalien vientikiellon puolesta, YK:ssa keskustellaan vaarallisten torjunta-aineiden kieltämisestä. Luomuviljely ja biologiset torjuntamenetelmät kasvattavat suosiotaan ja pölyttäjien elinolosuhteita turvataan erilaisilla hankkeilla ja kampanjoilla. Lue, mitä voit tehdä myös itse!
Kemikaalit suurennuslasin alla
Torjunta-aineiden ja muiden kemikaalien kauppa on räikeä esimerkki ympäristöllisestä epäoikeudenmukaisuudesta. Euroopan unioni, joka on saanut mainetta edistyksellisestä lähestymistavastaan ympäristöpolitiikkaan, vie globaalin etelän maihin torjunta-aineita, jotka Maailman terveysjärjestö WHO on luokitellut erittäin tai hyvin vaarallisiksi kemikaaleiksi. Nämä HHP:t (Highly Hazardous Pesticides) aiheuttavat merkittäviä riskejä, kuten syöpää, lisääntymishäiriöitä, hormonitoiminnan häiriöitä ja vakavia ekologisia vahinkoja. Torjunta-aineiden tuonnin ongelmia esimerkiksi Keniassa on nostanut esille #ToxicBusiness Campaign.
Yli 50 jäsenjärjestöä käsittävän Pesticide Action Network (PAN) Europen tiede- ja politiikkajohtaja Angeliki Lysimachoun mukaan vuonna 2024 aloittanut Euroopan komissio suhtautuu ympäristöasioihin edellistä komissiota nihkeämmin. “Puheenjohtaja Ursula von der Leyen ajoi vielä muutama vuosi sitten eurooppalaista vihreän kehityksen ohjelmaa, mutta nyt komissio painottaa yritysten kilpailukykyä muun muassa ympäristösääntelyä purkamalla.”
Muutos näkyy muun muassa helmikuussa 2025 julkaistussa maatalous- ja ruokavisiossa. Sen mukaan torjunta-aineita saatetaan kieltää liian nopeassa tahdissa, mikä voi johtaa satojen menetykseen Euroopassa. “Tämä on vaarallinen ja laiton lähestymistapa. EU:n lainsäädännön mukaan torjunta-aine on kiellettävä, jos se on liian myrkyllinen terveydelle tai ympäristölle. Visio on jopa vastoin EU:n tuomioistuimen päätöstä, jossa muistutetaan, että kansalaisten terveys ja ympäristö on asetettava etusijalle”, Lysimachou sanoo.
”Myös sitä on mahdoton hyväksyä, että yritykset voivat vapaasti tuottaa EU:ssa kiellettyjä torjunta-aineita vientiä varten. Tämä vaarantaa ihmisten ja ympäristön terveyden kyseisissä maissa. Ja eurooppalaiset kuluttajat altistuvat kiellettyjen torjunta-aineiden jäämille tuontielintarvikkeissa.”
Tällä hetkellä afrikkalaiset ja eurooppalaiset järjestöt kampanjoivat yhdessä: Afrikan unionia vaaditaan lopettamaan vaarallisten torjunta-aineiden tuonti Afrikkaan ja Euroopan komissiota lopettamaan näiden aineiden vienti Euroopasta. Järjestöjen lisäksi nimiä kerätään myös yksityishenkilöiltä, voit allekirjoittaa vetoomuksen täältä.
Eurooppalaiset järjestöt kampanjoivat myös torjunta-aineiden käytön vähentämiseksi omassa maanosassa. Marraskuussa 2024 julkaistulla PAN Europen videolla useat europarlamentaarikot ja eri järjestöjen edustajat tukevat yli 260 000 allekirjoittajan kansalaisvaatimusta. Vetoomuksen allekirjoittajat ovat turhautuneita EU-komission toimettomuuteen kemikaalien terveys- ja ympäristövaikutuksien suhteen, ja siihen, etteivät lukuisat kansalaisaloitteet ja mielipidekyselyt (esim. yli miljoonan allekirjoituksen Save Bees and Farmers –vetoomus) ole saaneet vastakaikua unionilta.
Torjunta-aineongelmaan ollaan tarttumassa myös globaalisti, sillä WHO:n arvion mukaan vuosittain jopa yhdeksän miljoonaa ihmistä kuolee ennenaikaisesti torjunta-aineiden käytön vuoksi. Puhdas, terve ja kestävä ympäristö on ihmisoikeus; YK:n yleiskokous tunnusti sen vuonna 2022. Maaliskuussa 2024 YK:n ympäristökokous UNEA vahvisti julkilausumalla globaalia tavoitetta pahimpien torjunta-aineiden kieltämiseksi. Jo vuodesta 2006 lähtien YK:n piirissä on neuvoteltu strategisesta lähestymistavasta kemikaalien hallintaan, ja sen viidennessä konferenssissa vuonna 2023 hyväksyttiin vapaaehtoinen ja eri sidosryhmiä käsittävä kemikaalien ja jätteen puitesopimus.
Puitesopimuksen yhtenä tavoitteena on, että vuoteen 2035 mennessä on luovuttava vaarallisten torjunta-aineiden käytöstä maataloudessa, jos niiden riskejä ei voida välttää ja missä turvallisia ja edullisia vaihtoehtoja on tarjolla. Sopimuksen sidosryhmien on myös edistettävä vaihtoehtojen tarjontaa.
Luomua lautaselle
Torjunta-ainekieltojen lisäksi lupaavimpia ratkaisuja torjunta-aineriippuvuuteen ovat agroekologian ja muiden kestävien viljelykäytäntöjen edistäminen. Agroekologiassa työskennellään joustavien ja kestävien elintarvikejärjestelmien luomiseksi, mikä vähentää riippuvuutta haitallisista kemikaaleista. Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että agroekologiset käytännöt voivat johtaa suurempiin satoihin, parantaa maaperän terveyttä ja parantaa kriisinkestävyyttä samalla kun ne vähentävät kemiallisten torjunta-aineiden tarvetta.
Keniassa ja monissa muissa maissa monet pienviljelijät ovat jo ottaneet käyttöön agroekologisia tekniikoita, jotka parantavat viljelyjärjestelmien ympäristökestävyyttä ja antavat paikallisille yhteisöille mahdollisuuden hallita elintarviketuotantoaan ja suojella luonnonvarojaan. Kenialainen Route to Food –ohjelma on laatinut agroekologisen kestävän maanviljelyn oppaan, joka auttaa pääsemään irti ihmisille ja ympäristölle haitallisista uskomuksista ja käytännöistä. Vastaavaa työtä tekevät Kenya Organic Agriculture Network , 12 Afrikan maassa toimiva PELUM Association sekä Afrikan ruokasuvereniteettiallianssi AFSA. Agroekologista viljelyä edistävät Siemenpuun kumppanit myös muissa maissa.
Kemikaalikauppiaiden vaikutusvaltaa Keniassa kuvaa kuitenkin se, että vain 2 prosenttia käytetyistä torjunta-aineista on tällä hetkellä luonnonmukaisia. Organic World 2024 –raportin mukaan rekisteröity luonnonmukainen viljely kattaa 0,6 % maan viljelyalasta ja luomuviljelijöitä on reilut 64 000. Keniassa ja koko Afrikassa luomupinta-ala on kuitenkin kasvanut nopeasti: Afrikassa luomuala on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut 1,1 miljoonasta 2,7 miljoonaan hehtaariin. Kasvun taustalla on erityisesti luomutuotteiden vienti Eurooppaan – paikallisista markkinoista tieto on vajavaista. Globaalisti vuonna 2022 lähes 100 miljoonaa hehtaaria tai 2 % viljelyalasta oli luomua.
Pölyttäjien puolesta
Myös pölyttäjien asiaa ajetaan niin kansainvälisillä kuin kansallisilla areenoilla. Alla olevista linkeistä löytyy lisätietoja pölyttäjistä, ja kuinka voit puolustaa niiden oloja myös itse.
Keniassa Pollinators of Kenya -sivusto kertoo pölyttäjien merkityksestä ja niiden suojelusta niin maatalous- kuin kaupunkiympäristöissäkin. Sivuston mukaan monet alkuperäiskansojen käytännöt, kuten perinteisten pölkkypesien käyttö, suojelevat mehiläisiä ja muita pölyttäjiä. Myös perinteinen monilajinen pienviljely ja peltometsäviljely turvaavat pölyttäjien elinoloja.
Euroopan komissiolla on sivusto villipölyttäjiä koskevan suojelutiedon jakamiseen. Suomessa pölyttäjien suojelua edistänyt kolmivuotinen Suomen ympäristökeskuksen koordinoima PÖLYKOORDI-hanke päättyi vuoden 2024 lopussa. Hankkeen päätehtävänä oli tukea vuonna 2022 valmistuneen kansallisen pölyttäjästrategian toimeenpanoa. Hankkeessa koostettu Polyttajat.fi -verkkosivusto on maamme kattavin verkkolähde pölyttäjätiedolle.
EU:n ennallistamisasetuksessa on velvoitteita pölyttäjien tilan parantamiseksi. Lisäksi monet kunnat ovat ottaneet edelläkävijän roolin. Elonkirjon vahvistamiseen pyrkivässä EU-rahoitteisessa Priodiversity LIFE -monitoimijahankkeessa Suomen luonnonsuojeluliiton työ keskittyy pölyttäjien elinolosuhteiden turvaamiseen ja parantamiseen.
SLL:llä on myös Puolusta pölyttäjiä -sivusto ja WWF Suomella puolestaan Ala villiksi -kampanja. Suomen YK-liitto on julkaissut monialaisen oppimiskokonaisuuden pölyttäjistä ja maanviljelijöille suunnattuja pölyttäjäystävällisen viljelyn oppaita ovat julkaisseet muun muassa Ruokavirasto ja Baltic Sea Action Group. Mehiläisten kasvatuksen ja hunajantuotannon lisäksi Suomen mehiläishoitajain liitto pitää esillä myös pölyttäjien merkitystä ja välittää viljelijöille pölytyspalveluita.
Mitä itse voit tehdä pölyttäjäkadon vähentämiseksi?
- Suosi lähi- ja luomuruokaa.
- Jätä hyönteismyrkky ostamatta tai käyttämättä. Jopa hyttyset ja kärpäset ovat tärkeitä pölyttäjiä!
- Harjoita hallittua hoitamattomuutta omalla pihallasi. Perusta pihamaille ja ikkunalaudoille perhosbaareja ja hyönteishotelleja.
- Vaadi muutoksia kaupunkien ja kuntien puistojen ja viheralueiden hoitoon.
- Vaadi muutoksia kemikaalien sääntelyyn kansanedustajilta ja europarlamentaarikoilta.
***
Teksti: Timo Kuronen
Kuvat: Timo Kuronen, Titta Vikstedt ja Stop Pesticide Campaign
***
Takaisin Mehiläispesän henki -sivulle
Lue artikkelit Kenian alkuperäiskansojen ja villimehiläisten yhteistyöstä, kenialaisen ja suomalaisen mehiläishoidon eroista, pölyttäjien merkityksestä sekä myrkkykauppiaiden mahdista.