Siemenpuu seuraa aiempien pitkäaikaisten kumppanijärjestöjen avulla Brasilian Amazonian, Indonesian ja Intian metsäkysymyksiä ja alkuperäiskansojen tilannetta. Nepalissa Siemenpuu tuki edellisellä ohjelmakaudella järjestöhankkeita useissa rahoitusteemoissa.
Brasilia
Noin 60 prosenttia Amazonian alueen sademetsästä sijaitsee Brasiliassa. Metsästä on kadonnut puolessa vuosisadassa arviolta noin 20 prosenttia. Amazonin kantokyvyn arvioidaan romahtavan viimeistään silloin, kun siitä on kadonnut neljännes. Brasilia onnistui vähentämään Amazonian metsäkatoa merkittävästi – yli 80 prosenttia – vuosien 2004 ja 2012 välisenä aikana.
Myönteinen kehitys kääntyi 2019 lähtien päinvastaiseksi, kun presidentti Jair Bolsonaro kannusti viljelymaan raivaamiseen sekä leikkasi radikaalisti ympäristövalvonnasta ja alkuperäiskansa-asioista vastaavien viranomaisten budjettia, vaikeuttaen näiden toimintakykyä laittomien hakkuiden, kullankaivuun ja muun rikollisuuden estämiseksi.
Vuoden 2023 alussa aloittanut presidentti Luiz Inácio Lula da Silva on luvannut pysäyttää metsäkadon vuoteen 2030 mennessä ja palauttaa Brasilian maailmankartalle muun muassa ilmastodiplomatian saralla.
Amazônia Sustentável -foorumiin kuuluvat järjestöjen vaativat syksyllä 2022, että Amazonian perinteisille kansoille ja yhteisöille tulee taata perustuslailliset oikeudet, erityisesti suojelemalla niiden alueita ja kunnioittamalla eri kansojen itsemääräämisoikeutta. Foorumiin kuuluu Keräilijäväestön kansallinen liitto CNS, jonka kautta Siemenpuu tuki 15 vuoden ajan Amazonian keräilijäyhteisöjen järjestäytymistä, vaikuttamistyötä ja keräilysuojelualueiden perustamista.
Siemenpuun tuen mahdollistamien suojelualueiden määrää on haastavaa arvioida tilastotiedon hajanaisuuden vuoksi, mutta esimerkiksi vuonna 2018 Amazonialle perustettiin neljä uutta suojelualuetta ja yhtä laajennettiin. Niiden pinta-ala on 1,02 miljoonaa hehtaaria ja alueista hyötyy 13 600 keräilijäperhettä.
Indonesia
Indonesian saarilla katoaa satoja tuhansia hehtaareja metsää vuosittain. Syinä tähän ovat etupäässä metsänhakkuut sekä maankäytön muuttaminen sellun ja palmuöljyn tuotantoa varten. Turvesoihin ja metsiin sitoutuneen hiilivaraston pieneneminen on vienyt Indonesian maailman suurimpien hiilidioksidipäästäjien joukkoon.
Myös rannikoiden ekosysteemit ovat heikentyneet huolestuttavalla vauhdilla: 30-40 prosenttia mangrovemetsistä ja meriruohikoista on menetetty viime vuosikymmenten aikana etupäässä saastumisen, rakentamisen, tuhoisien kalastusmenetelmien sekä suuren mittaluokan kalan- ja katkaravun viljelyn vuoksi.
Siemenpuu tuki vuosina 2002-2021 indonesialaisia ympäristöjärjestöjä paljon hiiltä sisältävien turve- ja muiden trooppisten metsien sekä rannikoiden mangrovemetsien suojelussa. Yhteistyössä painotettiin yhteisöpohjaisen metsänsuojelun ja -hoidon vahvistamista sekä perinteisten metsäyhteisöjen oikeuksien edistämistä ja niiden kestävien elinkeinojen tukemista. Iso osa yhteistyöstä keskittyi Riaun maakuntaan Sumatralle, viimeksi Kamparin niemimaan turvesuometsiin, joka on maailman suurin turvevaranto. Siemenpuun tuki jarrutti 1,25 miljoonan hehtaarin laajuisen suometsäalueen hakkuita ja niiden muuttamista istutusmetsiksi.
Siemenpuun tärkein kumppani Sumatralla on ollut 2002 perustettu Jaringan Kerja Penyelamat Hutan Riau eli Jikalahari-verkosto, nykyisellään 19 ympäristöjärjestön kattojärjestö. Kumppanijärjestöt julkistivat joulukuussa 2022 Siemenpuu-yhteistyöstä raportin Friendship between the North and South – Stories of Those Who Fought to Save Indonesia’s Environment with Siemenpuu from 2002 to 2021.
Intia
Intian alkuperäiskansat eli adivasit ovat joutuneet elämään vailla tunnustettuja ja virallisesti rekisteröityjä oikeuksia asuinpaikkoihinsa, peltoihinsa ja metsiinsä. Intian itsenäistymisen jälkeen vähintään 30 miljoonaa adivasia on joutunut häädetyiksi pois omilta asuinalueiltaan.
Vuonna 2006 Intiassa astui voimaan metsäoikeuslaki The Scheduled Tribes and Other Traditional Forest Dwellers (Recognition of Forest Rights) Act, jonka lähtökohtana oli korjata adivasien kokema historiallinen vääryys. Metsäoikeuslain toimeenpano on kuitenkin edennyt varsin hitaasti muun muassa puutteellisten resurssien ja metsäviranomaisten nihkeyden vuoksi. Intialaisjärjestöt tekevät vaikuttamistyötä metsälain toimeenpanon puolesta ja tukevat yhteisöjä hakuprosesseissa ja metsienhoidon suunnitelmien laadinnassa.
Siemenpuun yhteistyö adivasijärjestöjen National Adivasi Andolan (NAA) -verkoston kanssa alkoi vuonna 2006 NAA-yhteistyöohjelman puitteissa. Viimeisinä yhteistyön vuosina 2016-19 Siemenpuu tuli lähes 20:tä hanketta kuuden Intian osavaltion alueella. Työn tuloksena lähes 18 000 adivasiperhettä sai rekisteröityä lailliset oikeudet maapalstoihinsa ja 575 kyläyhteisöä sai oikeudet yhteisten metsäalueidensa hallintaan. 685 kyläyhteisöä laati mailleen kestävän metsienhoidon suunnitelman. Hankkeissa tuettiin myös perinteisten elinkeinojen ja perinneparantajien osaamisen elvyttämistä sekä vuodesta 2018 lähtien biokulttuuristen pöytäkirjojen laadintaa (hankkeet siirtyivät Biokulttuuriset oikeudet -rahoituskokonaisuuteen). Lue myös artikkeli vuosien 2016-2017 metsäoikeustyöstä.
Intian Tamil Nadun osavaltiossa Siemenpuu tuki vuosina 2002-2006 lukuisia yksittäisiä hankkeita ja vuoden 2006-2016 välillä Tamil Nadu -yhteistyöohjelman kautta noin 10 järjestön hankkeita kestävään ja luonnonmukaiseen maanviljelyyn sekä pienkalastajien oikeuksiin liittyen.
Vuosien 2006-2019 välillä tuetun SADED-yhteistyöohjelman (South Asian Dialogues on Ecolological Democracy) hankkeiden teemana oli puolestaan luonnonvaroja koskevan päätöksenteon demokratisaatio ja ekologisen demokratian edistäminen.
Nepal
Eteläaasialaisen haavoittuvaksi luokitellun sisämaavaltio Nepalin maaseutuväestön haasteina ovat toisaalta vaikeakulkuiset vuoristo-olosuhteet, toisaalta ilmastonmuutoksen johdosta lisääntyneet sään ääri-ilmiöt ja niiden aiheuttamat satojen menetykset.
Siemenpuu tuki nepalilaisten järjestöjen hankkeita vuosina 2018-2021 biokulttuuristen oikeuksien, energiaoikeudenmukaisuuden ja oikeudenmukaisen siirtymän rahoituskokonaisuuksissa. Viimeksi mainitussa teemassa Siemenpuu tuki SADED-Nepalin ja muutamia muita hankkeita päätöksenteon demokratisoimiseksi sekä naisten ja kastittomien oikeuksien ja ruokasuvereniteetin vahvistamiseksi.
Biokulttuuriteeman hankkeissa tuettiin vaikuttamistyötä alkuperäiskansojen biokulttuuristen oikeuksien toteutumiseksi ja kehitettiin yhteisömetsien hallintasuunnitelmia, jotta ne huomioivat vahvemmin alkuperäiskansanaisten oikeudet, ympäristöllisen kestävyyden ja metsien elonkirjon vahvistamisen.
Energiaoikeudenmukaisuuden teemassa Siemenpuu tuki sekä energiapoliittista vaikuttamistyötä että pienenergiahankkeita. Kysyntää yhteisöpohjaisille pienverkoille riittää, sillä vaikeista luonnonolosuhteista johtuen on todennäköistä, etteivät syrjäisten alueiden yhteisöt pääse koskaan nauttimaan valtiollisen sähköverkon palveluista.