Kansalaisyhteiskunta tarkoittaa valtiosta ja markkinoista erillistä toimintatilaa, jossa kansalaiset järjestävät toimintaa vapaaehtoisesti omista toiveistaan ja lähtökohdistaan. Vapaa kansalaisyhteiskunta on tärkeä, koska se edistää ihmisten hyvinvointia, demokratiaa, sanan- ja kokoontumisenvapautta ja osallisuutta.
Kansalaisyhteiskuntaa koetellaan ennennäkemättömällä tavalla monikriisien ajassa. Viime vuonna kansalaisyhteiskunta kohtasikin enenemässä määrin esteitä, jotka vaikeuttivat sen olennaista tehtävää puolustaa ihmisoikeuksia ja tuoda kansan ääntä kuuluviin. Sama kehityskulku on näkyvissä myös digimaailmassa tapahtuvassa kansalaisvaikuttamisessa, jota niin ikään rajoitetaan, häiritään ja estetään jopa systemaattisesti. Myös Suomessa moni kokee verkossa häirintää tai väkivaltaa – naiset miehiä useammin.
Vaikeasta viime vuodesta huolimatta kansalaisyhteiskunta onnistui silti muuttamaan monien elämää parempaan suuntaan. Sen luomaa toivoa tarvitaan myös jatkossa: vaikka maailman tila on tällä hetkellä synkkä, se olisi paljon pahempi ilman kansalaisyhteiskuntaa. Vapaa ja avoin kansalaisyhteiskunta onkin avainasemassa kriisien ratkaisemisessa.
Toimi, koska voit -kampanja nostaa esiin tätä kansalaisvaikuttamisen merkitystä paremman tulevaisuuden rakentamisessa ja ihmisoikeuksien puolustamisessa. Kampanja muistuttaa, että kansalaisten toiminta on entistä rajoitetumpaa ympäri maailmaa ja vetoaa sen puolesta, että Suomi tukee kansalaisvaikuttajia myös jatkossa.
Kampanja esittelee eri puolilla maailmaa toimivia kansalaisvaikuttajia. Heidän tarinoitaan julkaistaan sosiaalisessa mediassa, ja he ovat myös suomalaisen median haastateltavissa. Kampanja käynnistyy maanantaina 16. syyskuuta. Kampanja loppuu Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivänä 1. lokakuuta.
Kansalaisvaikuttajat toimivat riskeistä huolimatta
Maailman väestöstä vain reilu kaksi prosenttia asuu maissa, joissa kansalaisyhteiskunta on avoin, selviää CIVICUS-verkoston keräämistä tiedoista. Tämä tarkoittaa, että miljardien ihmisten kansalaisvapauksia rajoitetaan – myös eri puolella Eurooppaa. Useat kansainväliset raportit osoittavat, että tilanne on heikentynyt 2000-luvun alusta lähtien. Esimerkiksi yleistyneitä rauhanomaisia mielenosoituksia on pyritty tukahduttamaan lainsäädäntöä tiukentamalla, aktivisteja kriminalisoimalla ja voimakeinoja lisäämällä.
Riskeistä huolimatta lukemattomat kansalaisvaikuttajat toimivat ihmisoikeuksien ja paremman tulevaisuuden puolesta saaden aikaan muutosta. Ihmiset herättävät keskustelua yhteiskunnan epäkohdista ja järjestävät mielenosoituksia vähemmistöjen oikeuksien puolesta – muun muassa.
Ainakin toistaiseksi Suomi on yksi harvoista valtioista, joissa kansalaisvaikuttamista voi tehdä verrattain vapaasti. Kampanja rohkaisee vaikuttamaan yhteiskuntaan ja toimimaan, koska täällä se on yhä mahdollista. Meidän tulee myös jatkaa demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta toimivan kansalaisyhteiskunnan tukemista, siellä, missä toiminta on vaikeaa. Samalla meidän tulee vaalia aktiivisesti avointa kansalaisyhteiskuntaamme.
Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset eivät nimittäin ole tällä hetkellä hyvällä suunnalla myöskään meillä. Moniin järjestöihin on kohdistettu isoja ja jopa koko toiminnan lakkauttavia rahoitusleikkauksia, vaikka esimerkiksi osa sosiaalipalveluista, globaalikasvatus, viestintä globaalikysymyksistä ja pitkälti urheiluseurojen toiminta toteutetaan järjestöjen ja vapaaehtoisten voimin. Myöskään kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuudet eivät ole toteutuneet aiempaan demokraattiseen tapaan. Osa kansalaisyhteiskunnan toimintaan ja heikoimmassa asemassa olevien asemaan vaikuttavista poliittisista prosesseista on ollut Orpon hallituskaudella läpinäkymättömiä ja osin suljettuja, eikä asiantuntijoiden painaviakaan näkemyksiä ole kuulemisista huolimatta aina otettu huomioon.
Kampanja kannustaa parempaa tulevaisuutta rakentavaan ja ihmisoikeuksia puolustavaan vaikuttamiseen. Vaikuttamiseen tarvitaan lisäksi luotettavaa tietoa.
Kampanjan toteuttavat yhteistyössä Abilis-säätiö, Diakonissalaitos, Fingo, Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö KIOS, Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry, Siemenpuu-säätiö, Suomen Dalitien solidaarisuusverkosto, Suomen Lähetysseura, Taksvärkki ja Väestöliitto. Kampanjaa koordinoi kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo. Lisätietoja ja vaikuttajien tarinat löydät kampanjan sivuilta.