Vuonna 2022 päättyneissä Siemenpuun tukemissa hankkeissa paikallisyhteisöjen biokulttuuriset oikeudet, metsienhallinta ja energiaomavaraisuus vahvistuivat, ja naiset saivat näkyvämmän roolin yhteisvaurauden puolustajina.
Hankkeiden suoria hyödynsaajia olivat noin 21 700 koulutuksiin ja muihin toimintoihin osallistuneet alkuperäiskansojen ja muiden marginalisoitujen paikallisyhteisöjen jäsenet. Epäsuorien hyödynsaajien kokonaismäärä on yli 2,1 miljoonaa ihmistä. Näistä noin 1,5 miljoonaa on Brasilian Amazonian yhteishallinta-alueiden asukkaita, jotka hyötyivät CNS-järjestön vaikuttamistyöstä. Lisäksi hankkeissa laadittiin muun muassa kokonaisia alkuperäiskansoja hyödyttäviä biokulttuurisia yhteisösäännöksiä tai kunnallisia energiasuunnitelmia, tai niissä tuotettiin laajalevikkisiä viestintämateriaaleja.
Päättyneitä hankkeita oli yhteensä 23 kahdeksassa eri maassa, kahden hankkeista ollessa kansainvälisiä. Lue hankkeiden lyhyet tuloskuvaukset Tulokset-sivultamme!
Muutama poiminta vuoden 2022 hanketuloksista:
Indigenous Information Networkin hankkeessa Keniassa laadittiin waatoja koskeva biokulttuurinen yhteisösäännös (protokolla), joka luo vahvaa pohjaa 20 000 ihmisen waata-kansan omalle tietoisuudelle, kokemusten jakamiselle ja yhteiselle toiminnalle kulttuurisen perintönsä, ympäristönsä ja oikeuksien puolustamiseksi.
Global Forest Coalitionin ja CBD Alliancen hankkeessa julkaistiin selvitys elonkirjon kompensaatiohankkeiden haitallisista vaikutuksista metsistä riippuvaisiin yhteisöihin, ja tehtiin vaikuttamistyötä aiheesta kahdessa globaalissa YK-kokouksessa Nairobissa ja Genevessä.
CRT Nepalin hankkeessa rakennettiin 10 kilowatin aurinkoenergialla toimiva pienverkko vuoristoisella alueella olevaan 595 asukkaan kylään. Lisäksi hankkeen aikana otettiin käyttöön kunnallinen energiasuunnittelutyökalu, koulutettiin viranomaisia ja laadittiin Khanikholan kunnan viisivuotinen energiasuunnitelma.
ASIC-järjestön hankkeessa Malissa sähköistettiin aurinkopaneeleilla Kolokanin kaupungin naisten monitoimikeskuksen rakennukset, asennettiin suuri aurinkokuivain maataloustuotteiden kuivatukseen, asennettiin aurinkosähköllä toimiva vesipumppu sekä rakennettiin kastelujärjestelmää. Hyödynsaajina olivat kaikki keskusta käyttävät 17 naisryhmää ja niiden 340 jäsentä.
Jikalaharin hankkeessa Indonesiassa edistettiin metsä- ja maankäyttölakien toimeenpanoa Riaun maakunnassa keräämällä ja julkaisemalla todistusaineistoa turve- ja metsäpalotapauksista, laittomista hakkuista ja maankäyttörikkomuksista, seuraamalla oikeudenkäyntejä, kampanjoimalla sekä kouluttamalla juridisia tarkkailijoita. Lisäksi kampanjoitiin yhteisöpohjaisen metsänhallinnan puolesta ja vahvistettiin yhteisöpohjaista metsänsuojelua ja kestävää käyttöä.
SESDev-järjestön hankkeessa Liberiassa kartoitettiin kahden yhteisömetsäalueen (yht. 19 209 ha) luonnonvarat ja laadittiin niiden pohjalta metsänhoitosuunnitelmat, identifioitiin kestäviä tulonhankintavaihtoehtoja sekä koulutettiin yhteisöjen metsänhallintaelimiä metsien hallinnan kestävyyden parantumiseksi.
AcBio-järjestön yhdeksää Latinalaisen Amerikan maata ja Mosambikia koskevassa hankkeessa tuotettiin 11 haastatteluun perustuva painettu Biodiversidad-lehden teemanumero, podcasteja ja verkkoartikkeleita naisista yhteisvaurauden ja ihmisarvoisen elämän puolustajina globaalissa etelässä. Hankkeen loppuessa yli 27 000 henkilöä oli lukenut materiaaleja verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa oli tavoitettu yli 313 000 ihmistä.
Himawanti-järjestön hankkeen tuloksena Nepalin Rautahatin piirikunnan alistettuihin kastittomien (dalitien) ja maattomien naisryhmät kykenevät harjoittamaan monipuolista ruuantuotantoa vuokramailla, pienillä käyttämättömillä yhteisöjen maa-alueilla ja piha-alueilla. Hankkeessa laadittiin myös maattomien ja marginalisoitujen naisten tarpeita ja huolenaiheita huomioiva ohjeistus paikallishallinnolle.
***
Artikkelikuva: Kuvitusta Acción por la Biodiversidad -järjestön hankkeessa tuotetussa Defensoras: la vida en el centro -julkaisussa. Kuvassa julkaisussa haastateltu mosambikilainen aktivisti Teresa Boa ystävineen. (Piirros: Ximena Astudillo Delgado)