Rojavan itsehallintoalue Syyriassa rakentaa yhteiskuntaa vesikriisin keskellä

[Marko Ulvila] Pohjoisen ja itäisen Syyrian demokraattinen itsehallintoalue, tunnettu myös kurdinkielisellä termillä Rojava, on herättänyt paljon toivoa Lähi-Idän väkivaltaisten konfliktien keskellä sen demokraattisten ja tasa-arvoisten tavoitteiden ja käytäntöjen vuoksi. Vuonna 2012 kurdien johtama demokratialiike julisti kolmelle alueelle itsehallinnon Syyrian armeijan vetäydyttyä maan pohjoisilta reuna-alueilta. Nyt noin neljä miljoonaa ihmistä asuu Syyrian pohjois- ja koillisosissa alueella, josta käytetään nimeä Autonomous Administration of North and East Syria (AANES).

Karttakuva, johon merkitty asutuskeskuksia ja erilaisia linjoja

 

Alueen yhteiskunnallisen kehityksen taustalla on kurdien yhteiskunnallisten liikkeiden tavoitteiden ja ideologian perusteellinen päivitys 2000-luvun alussa, jossa lujan kansallisen kurdivaltion sijaan alettiin tavoitella monikulttuurista yhteiskuntaa, jossa suora demokratia, alueelliset itsehallinnot, naisten tasa-arvoinen asema ja ekologinen kestävyys ovat johtavina periaatteina. Lyhyenä ilmaisuna tälle kokonaisuudelle käytetään demokraattista konfederalismia. Pohjoisen ja Itäisen Syyrian (NES) 2010-luvun saavutuksista puhutaan myös Rojavan vallankumouksena.

Näkyvä tasa-arvoa johtoajatuksenaan pitävän liikkeen aikaansaannos NES:ssä on yhteispuheenjohtajuuden järjestelmä, jossa kaikkien toimielinten puheenjohtajuutta hoitavat aina nainen ja mies yhdessä. AANES:n yhteiskuntasopimuksen nimellä kutsuttuun perustuslakiin onkin kirjattu naisten vapaus ja täydet oikeudet mm. koulutukseen, yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja omaisuuteen. Näiden toteutumista varmistetaan mm. siten, että naisyhdistysten keskusjärjestö Kongra Star käsittelee lait ja sillä on mahdollisuus käyttää veto-oikeutta, mikäli naisten oikeudet eivät toteudu riittävän hyvin.

Kolminkertaisen vesikriisin keskellä

Syyskuun lopulla 2021 AANES järjesti yhdessä Rojava Universityn ja Al Furat Centre for Studies –tutkimuslaitoksen kanssa kansainvälisen vesifoorumin Al Hasakan kaupungissa. Isona pontimena tapahtumalle oli toukokuussa kriittiseksi pahentunut vesipula, jonka taustalla oli kolme tekijää: harvinaisen vähäisistä sateista johtuva kuivuus, Turkin harjoittama Eufrat-joen veden pidättäminen omiin patoaltaisiinsa sekä Turkin ja sen tukemien taistelijoiden aiheuttama tuho alueen tärkeimmällä vedenottamolla Aloukissa. Näiden lisäksi oloja on vaikeuttanut koronaepidemia ja kaikkien naapurimaiden talouden taantuma.

Kriisien yhdistelmä onkin johtanut NES:n alueen väestön ravitsemuksen ja terveyden tilan heikkenemiseen, sillä korvaavat vesilähteet ovat usein laadultaan huonompia tai jopa saastuneita. Veden järjestäminen muilla tavoilla on myös aiempaa kalliimpaa. Kasteluveden puute ja pohjaveden vajoaminen ovat pienentäneet satoja ja nostaneet hintoja. Nyt köyhimpien keskuudessa on lasten aliravitsemusta, jota ei juurikaan esiintynyt lähes kymmenen vuotta kestäneen sisällissodan aikana.

Näistä syistä vesifoorumin järjestelytoimikunnan tilaisuuden lopussa esittämissä suosituksissa vedottiinkin voimakkaasti kansainväliseen yhteisöön, jotta se painostaisi Turkkia laskemaan Eufrat- jokeen vuoden 1987 sopimuksessa määritellyn vähimmäismäärän vettä ja lopettamaan veden eväämisen sodan välineenä. Suosituksissa ehdotetaan myös Turkin haastamista kansainväliseen oikeuteen sen sopimusten vastaisista toimista. (Myös aurinkosähkön käyttöönotto NES:in alueella on yksi vesifoorumin suosituksista, sillä sähkön tuottaminen generaattoreilla on hyvin kallista ja saastuttavaa.)

Myös YK:n humanitaarisen avun järjestö OCHA on julkaissut vastikään hätähuudon tilanteen vuoksi. Sen raportissa vedotaan 200 miljoonan euron lisärahoituksen saamiseksi YK:n jäsenmailta ja vaaditaan Turkkia muuttamaan toimintaansa.

Vaaleisiin vaatteisiin pukeutunut mies seisoo mikrofoni kädessä ison kokoussalin yleisön keskuudessa

 

Water for Rojava

Yksi kansainvälisen kansalaisyhteiskunnan vastaus jo aiemmin vaivanneen vesikriisin helpottamiseksi on Water for Rojava -aloite. Tällä nimellä neljä eurooppalaista toimijaa käynnisti joukkorahoituskamanjan keväällä 2020. Muutaman kuukauden aikana kokoon saatiin noin 150 000 euroa yli tuhannelta ihmiseltä.

Rahoituksen kohteena on käytännön veteen liittyviä paikallisten toimijoiden hankkeita. Tällä vastataan alueen järjestöjen ja hallinnon esittämään prioriteettiin ja tällaisella tavalla toimiminen on NES:ssä helpointa, sillä humanitaariseksi avuksi katsottava toiminta on kansainvälisten pakotteiden ulkopuolella.

Koronaepidemiaan liittyvien matkustusrajoitusten vuoksi Water for Rojava -toimikunnan työn käynnistyminen on viivästynyt. Tähän mennessä NES:n itäosissa Dêrîkin seudulla on tuettu naisten solidaarisuustalouden edistämiseen kytkeytyvän Aboriya Jin (naisten talous) -naisryhmän viljelyhanketta ja osuuskunnan käynnistämistä.

Agroekologisen murroksen mahdollisuus

NES:n edelliseltä hallinnolta peritty maataloustuotanto perustuu ns. vihreän vallankumouksen malliin, jossa keinokastelu, teolliset kemikaalit ja jalostetut lajikkeet ovat korkean tuottavuuden kulmakivet. Tigris ja Eufrat -jokien laaksot ja niiden välinen alue Jazeera onkin ollut otollista aluetta tällaiselle tuotannolle.

NES:n hallinto ja viljelijät ovat havahtuneet vanhan mallin ongelmiin varsinkin nyt, kun keinokastelun mahdollisuudet ovat huvenneet vesi- ja sähköpulan myötä. Esimerkiksi Make Rojava Green Again -sivuston artikkelin mukaan Kamishlon kunnan maatalousneuvonnassa opastetaan käyttämään kemikaaleja hallitusti ja poistamaan vaaralliset käytöstä kokonaan. Valtion maata jaetaan köyhille viljelijöille ja heille annetaan apua. Perinteisesti tärkeää karjan kasvatusta pyritään palauttamaan.

Naisjärjestö Kongra Starin naisten talous -toiminta on auttanut naisryhmiä alkuun kasvisten viljelemiseksi. Tämä on ollut erityisten tärkeää sisäisten pakolaisten leireillä ja asuinalueilla, jossa kotinsa menettäneillä ihmisillä ei ole toimeentulon aineksia. Esimerkiksi Turkin vuonna 2018 miehittämältä Afrinin alueelta paennet naiset ovat saaneet tällaista tukea kasvimaan perustamiseen.

Koira ja moottoripyörä karun ja kuivan maiseman läpi menevän tien varrella

 

Voimistuva kansalaisyhteiskunta

NES:n alueella julkishallinnon ja kansalaisyhteiskunnan raja on hyvin matala, sillä paikallisesti julkishallinto toimii hyvin paljon kansalaisjärjestöjen tapaan. NES:n hallinnon paikallisen yksikö on yhteisö (kommun), johon kuluu aina koko naapuruston väki. Kaupungissa nämä ovat suurempia, maalla pienempiä. Asioita selvitellään, suunnitellaan ja päätetään yleiskokouksissa, jonne voi vapaasti tulla. Ulkopuolisia resursseja tai mahdollisuuksia kantaa veroja yhteisöillä ei juuri ole, joten talkoot ja varankeräykset ovat normaali tapa viedä asioita eteenpäin.

Vuonna 2018 nykyisen muotonsa saaneen itsehallintoalueen muodollisia järjestelmiä on kuitenkin alettu kehittää rivakasti ja valmistelussa on esimerkiksi verotuksen aloittaminen ja pankkijärjestelmän rakentaminen.

Samoin myös nykyaikainen kansalaisjärjestökenttä on alkanut kehittyä. Humanitaarisen avun kansainväliset toimijat ovat merkittävä osa NES:n palvelutuotantoa, varsinkin usean sadan tuhannen sisäisen pakolaisen asuttamilla leireillä. Nämä tekevät paljon yhteistyötä paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Itsehallinto on säätänyt määräykset ja ohjeet paikallisten järjestöjen rekisteröitymisestä. Lokakuussa alueen järjestöt perustivat kattojärjestön Civil Society Organizations in North and East Syria (CSO NES).

Uutta vireää ympäristöalan kansalaistoimintaa edustaa esim. lokakuussa 2020 perustettu Green Tress (vihreät palmikot) liike. Sen tavoitteena on neljän miljoonan puun istuttaminen seuraavan viiden vuoden aikana. Sillä on toimintaa puolessa NES:n kaupungeista. Ensimmäisessä vaiheessa taimitarhojen perustaminen on tärkein työsarka.

 

Marko Ulvila, 29.10.2021

Kirjoittaja on Siemenpuu-säätiön aktiivi ja entinen puheenjohtaja. Hän vieraili syyskuussa säätiön tiedonhankintamatkalla Koillis-Syyriassa ja osallistui Hesekessä pidettyyn kansainväliseen vesifoorumiin.

 

Lukusuosituksia

NES:ssä työskentelevien ulkomaalaisten toimittajien ja tutkijoiden ryhmä, Rojava Information Centre (RIC) on tuottanut puolen vuosikymmenen aikana erittäin hyviä raportteja ja käännöksiä alueen tilanteesta ja näkymistä. Niistä tuorein, kesäkuussa julkaistu Beyond Rojava: North and East Syria’s Arab Regions –raportti kertoo perusteellisesti arjesta ja hallinnon pyrkimyksistä NES:n eteläosien arabienemmistöisillä alueilla.

RIC:n 2019 julkaisema raportti Beyond the frontlines – The building of the democratic system in North and East Syria esittää kattavasti ja kuvainnollisesti perustiedot AANES:n tavoitteista ja organisaatiosta.

Uunituore, lokakuussa 2021 julkaistu kirja Ecological Solidarity and the Kurdish Freedom Movement: Thought, Practice, Challenges, and Opportunities kokoaa yhteen runsaan aineiston eri maiden kurdiliikkeiden vapauskamppailuista ekologisin painotuksin. Kirjan toimittaja Stephen E. Hunt on saanut lukuisien kirjoittajien avulla katettua hämmästyttävän laajoja näkökulmia tärkeään teemaan.

Hollantilaisen rauhanjärjestön Pax for Peace tuore raportti War, waste and polluted pastures: An Explorative Environmental Study of the Impact of the Conflict in north-east Syria esittää mm. satelliittidataa hyödyntäen sisällissodan ja sen jälkeisen jälleenrakennuksen haasteita ympäristönäkulmasta. Esillä on hyvin mm. alueen öljyvarat ja niiden hyödyntäminen.

Make Rojava Green Again -kollektiivi julkaisi vuosina 2018-2020 samannimisen pamfletin ja vuonna 2020 kirjoitelmakoosteen Social Ecology & Democratic Confederalism. Nämä avaavat hyvin Rojavan vallankumouksen aattellista perustaa ympäristökysymystä painottaen.
 

 

 

 

Tags: agriculture agroecology climate change participation governance