Ulkoministeriön Kehitysyhteistyön tuloksia -sivuilla on julkaistu kolme esimerkkiä Siemenpuun (ulkoministeriön myöntämällä ohjelmatuella) tukemien hankkeiden tuloksista. Tässä tulokset hieman lyhennettynä.
***
Kestävät villimehiläisten hoitokeinot vahvistuivat Keniassa
Viiden alkuperäiskansajärjestön yhteistyöhankkeessa dokumentoitiin perinteisiä mehiläistenhoitotapoja sekä otettiin käyttöön uusia mehiläistenhoidon ja hunajantuotannon käytäntöjä.
Siemenpuun tukemassa hankkeessa vahvistettiin viiden kenialaisen alkuperäiskansan (endoroisit, lmartinit, ogiekit, tharakat ja yiakut) mehiläistaloutta koulutuksen, kokemustenvaihdon ja kampanjoinnin avulla. Samalla kehitettiin alan hyviä käytäntöjä sekä hunajatuotteiden jalostusta ja markkinointia.
Työssä panostettiin myös mehiläisille suotuisten elinympäristöjen suojeluun ja ennallistamiseen. Toiminnassa huomioitiin vahvasti hunajan kulttuurinen merkitys yhteisöille sekä alan kohtaamat ulkoiset uhat, kuten ilmastonmuutos ja maatalouden kemikalisoituminen.
Käytännön toimintaan osallistui yli 400 alkuperäiskansojen jäsentä, ja kokonaisuudessaan työ paransi 2 000 ihmisen toimeentulomahdollisuuksia. Toukokuussa 2025 järjestetty kaksipäiväinen ”hunajahuippukokous” laajensi vaikuttavuutta entisestään: tapahtuman keskustelut ja näyttelyt tavoittivat perinteisen ja sosiaalisen median kautta arviolta 10 000 ihmistä.
Lue ja katso lisää:
Siemenpuu.org: Mehiläispesän henki -viestintäkampanjan artikkelit ja julkaisu
Youtube.com: Mehiläispesän henki -kampanjan lyhytvideot
Youtube.com: Mehiläisten maa (Land of the Bees) -animaatiovideo
***
Liberialaiset metsäyhteisöt siirtyivät kestäviin metsänhoitokäytäntöihin
Aiemmin sääntelemätön maatalous ja metsästys sekä kestämätön puunkorjuu olivat arkea Salayean ja Gban metsäyhteisöissä. Nyt ne toimivat mallina kestävästä metsävarojen hallinnoinnista ja vaihtoehtoisten toimeentulokeinojen kehittämisestä.
Siemenpuun tukema yhteisömetsähanke on luonut uutta toivoa Liberian Lofan ja Nimban lääneissä, joissa paikalliset metsäyhteisöt etsivät tasapainoa toimeentulon ja luonnonsuojelun välillä.
Hankkeesta hyötyi reilut 65 000 asukasta Gban ja Salayean yhteisömetsäalueilla, jotka kattavat yhteensä lähes 20 000 hehtaaria. Käytännön toimintaan osallistui 900 ihmistä, ja heidän joukossaan oli metsäalueiden hallintoelinten jäseniä, metsänvartijoita sekä tulonhankintaansa kehittäneitä naisryhmien jäseniä ja viljelijöitä.
Työn tuloksena lähes 300 naisryhmän jäsenen ja peltometsäviljelijän toimeentulo koheni. Alueelle istutettiin yli 52 000 hedelmä- ja pähkinäpuun tainta, mikä paitsi tarjoaa asukkaille uusia tulonlähteitä, myös parantaa ympäristön tilaa. Lisäksi varsinaista metsää ennallistettiin miltei 20 hehtaaria. Myös taistelu metsäkatoa vastaan tehostui, kun metsänvartijat saivat paremman koulutuksen ja asianmukaiset varusteet.
Toiminnan luoman syvemmän asennemuutoksen kiteyttää erään Gba-yhteisön jäsenen toteamus: ”Aiemmin pidimme metsää resurssina, josta voi ottaa, mutta nyt pidämme sitä resurssina, jonka mukana kasvamme.”
Lue ja katso lisää:
Siemenpuu.org: Tuhoamisesta suojeluun: kuinka kestävät metsänhoitokäytännöt muuttivat liberialaisten metsäyhteisöjen ajattelutapaa
Youtube.com: Roots of Resilience: Community Forests in Liberia
***
Agroekologinen viljely lieventää ilmastonmuutoksen vaikutuksia Mosambikissa
Kolmen maakunnan pienviljelijäliittojen hankkeissa parannettiin maaseutuyhteisöjen ruokaturvaa, varauduttiin sykloneihin ja muihin sään ääri-ilmiöihin sekä järjestäydyttiin luonnonvarojen kestävää hallintaa varten.
Siemenpuun tukemat hankkeet ovat kohentaneet kymmenientuhansien ihmisten toimeentuloa ja luonnonvarojen hallintaa Mosambikissa. Nampulan maakunnassa paikallisen pienviljelijäliiton hanke hyödytti yli 15 000 asukasta. Metsien ennallistaminen ja agroekologiset menetelmät paransivat ympäristön tilaa. Tämän lisäksi asukkaiden kyky puolustaa omia luonnonvaraoikeuksiaan vahvistui.
Zambéziassa vastaava työ tavoitti yli 34 000 asukasta. Alueella muun muassa laadittiin suunnitelmia sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi että luonnonvarojen hallintaa varten, ennallistettiin mangrovemetsiä ja edistettiin peltometsäviljelyä. Niassassa paikallinen liitto puolestaan koulutti reilua kahtasataa viljelijää ja heidän perheenjäseniään agroekologiassa, puuta säästävien liesien käytössä sekä luonnonvarakomiteoiden järjestäytymisessä.
Alueellisten hankkeiden jälkeen pienviljelijäliitot kokosivat voimansa yhteishankkeeseen vahvistaakseen tukea jäsenyhdistyksilleen. Järjestöt kehittivät yhdessä ilmastonkestävän, lisätuloja tuottavan ja tasa-arvoa edistävän peltometsäviljelyn mallin. Yhteistyön myötä liitot pystyivät myös tehokkaammin kirittämään viranomaisia viemään luonnonvaralainsäädäntöä käytäntöön.