Aikataulu:
Tapahtumapaikka: Kirjakauppa Rosebud Sivullinen, Kaisaniemenkatu 5, Helsinki
Brasilian ja Indonesian metsäkato on koko ihmiskuntaa koskettava, kirjaimellisesti polttava ongelma. Amazonian metsää poltettiin viime vuonna 2,8 miljoonaa hehtaaria ja Indonesiassa luonnonmetsiä on 2000-luvulla hakattu noin 28 miljoonaa hehtaaria.
Amazonian tiedepaneelin mukaan alkuperäiskansojen ja muiden metsien perinteisten asukkaiden oikeudet omiin metsiinsä ovat avainasemassa metsäkadon pysäyttämisessä, sillä heidän hallinnoimansa alueet kattavat yli puolet Amazoniasta.
Tervetuloa Siemenpuu-säätiön järjestämään keskusteluun Brasilian ja Indonesian metsiensuojelusta!
Tapahtuma striimataan ja tallennetaan Sivullisen youtube-kanavalle.
Ohjelma
14:00–14:10 Avaus
14:10–14:25 Indonesialaisten kansalaisjärjestöjen työ yhteisöpohjaisen metsiensuojelun ja kestävän käytön puolesta 2002–2021 (pdf, 4,4 Mt, englanniksi)
Okto Yugo, Jikalahari-järjestöverkoston apulaiskoordinaattori (etäyhteys)
14:25–14:45 Brasilian Amazonian keräilijäyhteisöt metsiensä suojelijoina (pdf, 2,6 Mt, portugaliksi)
Júlio Barbosa, Brasilian keräilijäväestön liiton CNS:n puheenjohtaja
14:45–15:30 Paneelikeskustelu yhteisöpohjaisen metsänsuojelun toimintaympäristöstä, tilasta ja tulevaisuudesta Brasilian Amazoniassa ja Indonesiassa
Júlio Barbosa, CNS
Otto Miettinen, Indonesia-tutkija ja Siemenpuu-säätiön aktiivi
Maija Kaukonen, Metsä- ja kehitysyhteistyöasiantuntija, WWF Suomi
Paneelikeskustelun kysymyksiä: Kansalaisyhteiskunnan ja paikallisyhteisöjen merkittävimmät saavutukset metsiensuojelussa, tämän hetken mahdollisuudet ja haasteet? Mitä pitää tapahtua, että metsät pysyvät pystyssä? Miten paikallisyhteisöjen kestävä toimeentulo varmistetaan? Mikä saisi yhteisöjen nuoret sitoutumaan? Mitä meidän pitäisi tehdä Suomessa ja Euroopassa Amazonian ja Indonesian metsien sekä niitä puolustavien yhteisöjen oikeuksien puolesta?
15:30-15:50 Yleisökysymyksiä ja keskustelua
15:50 Päätössanat
Taustaa
Brasilian ja Indonesian metsäkato on koko ihmiskuntaa koskettava, kirjaimellisesti polttava ongelma. Amazonian metsää poltettiin viime vuonna 2,8 miljoonaa hehtaaria, 93 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Jair Bolsonaron nelivuotisella hallituskaudella sademetsää tuhottiin Belgian pinta-alan verran ja tällä hetkellä Amazonian sademetsästä on hävinnyt tai pirstoutunut jo lähes kolmannes. Indonesiassa puolestaan poltettiin 2,8 ja hakattiin 25 miljoonaa hehtaaria luonnonmetsää vuosina 2001–2021.
Sademetsillä on keskeinen rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Ne toimivat hiilinieluna, johon varastoituu vuosittain noin kolmasosa fossiilisten polttoaineiden ilmakehään päästämästä hiilidioksidista. Tutkijoiden mukaan nyt Amazonialla ollaan lähellä käännepistettä (tipping point). Merkittävä osa Amazoniasta uhkaa muuttua hiilinielusta päästöjen lähteeksi, jos metsäkato jatkuu. Indonesian hiilidioksidipäästöistä jopa 70 prosenttia aiheutuu metsäkadosta ja muista maankäytön muutoksista.
Amazonian ja Indonesian sademetsissä asuu miljoonia ihmisiä kestävällä tavalla. Alkuperäiskansojen ja muiden metsien perinteisten asukkaiden hallinnoimat alueet kattavat yli puolet Amazoniasta. Nämä alueet ovat useimmiten hyvässä ekologisessa kunnossa ja välttyneet metsäkadolta kohtalaisen hyvin. Viime vuosina metsien asukkaat ovat joutuneet ahtaalle: Bolsanoran hallinnon aiheuttama yanomanien kansanmurha on tästä järkyttävä esimerkki.
Chico Mendes kumppaneineen perusti CNS:n (Conselho Nacional das Populações Extrativistas) vuonna 1985 puolustamaan kuminkerääjien, Amazonian sorrettujen maatyöläisten oikeuksia. Siemenpuu-säätiö on tukenut CNS:n tavoittelemaa ekologista maatalousreformia erityisesti keräilysuojelualueita luomalla. Niissä metsät ja muut luonnonvarat ovat suojeltuja, mutta alueiden perinteisillä asukkailla on rajattuja oikeuksia uusiutuvien keräilytuotteiden kestävään käyttöön. Metsien kaupallinen hakkuu on kielletty. CNS vaatii, että yksityiset karjankasvattajat, maanviljelijät ja hakkuuyhtiöt häädetään pois suojelualueilta.
CNS ajaa suojelualueilla asuvien perinteisten asukkaiden oikeuksia ja heidän yhteisöjensä järjestäytymistä ja elämänlaadun parantamista. Keräilijöiden asuttamia reservaatteja ja yhteishallinta-alueita on Brasilian Amazoniassa nykyisellään 635 ja niiden pinta-ala on yhteensä yli 66 miljoonaa hehtaaria. Lue täältä CNS:n ehdotus keräilysuojelualueiden laajentamiseksi (pdf).
Jikalahari (Jaringan Kerja Penyelamat Hutan Riau) on 2002 perustettu 19 ympäristöjärjestön kattojärjestö Riaun maakunnassa Indonesian Sumatralla. Se tavoittelee metsäkadon pysäyttämistä Riaussa sekä metsien osallistavaa ja paikallisen tietämyksen huomioivaa hallintaa. Jikalahari edistää metsiin liittyviä lakialoitteita ja lainsäädännön toimeenpanoa. Järjestö raportoi metsäyhtiöiden väärinkäytöksistä, edistää yhteisöpohjaista metsienhallintaa yhdessä paikallisyhteisöjen kanssa, ennallistaa puuviljelmiä varten hakattuja turvemaita sekä kehittää niille soveltuvia kestäviä toimeentulovaihtoehtoja.
Siemenpuu-säätiö on pääosin ulkoministeriön rahoituksella tukenut sademetsäasukkaiden yhteisöpohjaista metsiensuojelua ja kestävää käyttöä Brasiliassa 15 vuotta ja Indonesiassa 20 vuotta. Brasiliassa pääkumppani on ollut Keräilijäväestön liitto CNS ja Indonesiassa Jikalahari-verkosto. Indonesiassa kumppaneita on ollut myös Kalimantanilla ja Sulawesilla. Joulukuussa 2022 indonesialaiset kumppanit julkaisivat raportin yhteistyöstään Siemenpuun kanssa.
WWF Suomi on tukenut WWF Indonesian työtä Borneolla Länsi- ja Keski-Kalimantanilla yli 10 vuoden ajan. Rahoituksella on tuettu erityisesti jäljellä olevien luonnonmetsien suojelua sekä kestävää hallinnointia ja uhanalaisten lajien suojelua. Lisäksi on tuettu paikallisten yhteisöjen ja alkuperäisryhmien elinkeinojen kehittämistä sekä yhteisömetsien virallista rekisteröintiä ja hallinnointisuunnitelmien valmistelua.
***
Haastattelupyynnöt ja lisätietoja Brasilian vieraista: pj. Mika Rönkkö, mika.ronkko (at) siemenpuu.org, 050 436 2170
Lisätietoja tapahtumasta ja Siemenpuun kumppaneista: ohjelmakoordinaattori Kirsi Chavda, kirsi.chavda (at) siemenpuu.org, 050 569 1581
Vankkaa ja perusteltua tietoa Amazonian historiasta, haasteista ja ratkaisuista saa lukemalla Amazonian tiedepaneelin perusteellisen raportin. Tästä voit ladata tiedepaneelin kansainvälisen vetoomuksen Amazonian metsäsysteemin käännepisteen välttämiseksi (pdf).
Indonesian suhteen kannattaa perehtyä Eyes on the Forest -järjestökoalition julkaisuihin.
Katso myös facebook-tapahtuma.
Tiistaina 28.2. klo 17 Maan ystävät järjestää keskustelutilaisuuden Brasilian ja Suomen metsäpolitiikasta. Katso tilaisuuden facebook-tapahtuma.
Tapahtumakuva: Moniin Amazonian keräilyreservaatteihin pääsee vain veneellä. Kuvassa matka Medio Juruán reservaattiin Brasilian Amazonasin osavaltiossa. (Kuva: Kirsi Chavda /Siemenpuu)