[Timo Kuronen] Uhanalaisia Länsi-Afrikan simpansseja ei tällä kertaa näy, mutta kaskaiden sirinä kantautuu monenkirjavan metsän halki. Liaaneja, pippuripensaita, lankkujuuria, välissä jättimäisten puiden runkoja. Eri puulajeja tässä metsässä on laskettu olevan yli 130. Sademetsän hämärä syvenee entisestään, kun alkuillan ukkonen lähestyy.
Metsän keskellä olevan pikkukylän eläinsuojan katoksen alta katsomme, kun rankka ukkossade hakkaa aukion tiilenpunaiseen lateriittimaahan. Kuten olemme peruskoulussa oppineet, trooppisen sademetsän maaperä on huuhtoutumisen vuoksi köyhää ja ravinnekerros on hyvin ohut: lähes kaikki biomassa on sitoutunut metsän lehvästöön ja puihin.
Olemme Gban yhteisömetsässä Liberian pohjoisessa Nimban läänissä, lähellä Guinean rajaa, tutustumassa Siemenpuun tukeman Social Entrepreneurs for Sustainable Development (SESDev) -järjestön hankkeeseen. Oppaina ovat SESDevin kumppanin Green Landscapes Initiativen työntekijä Mark Jarlay sekä kaksi paikallista metsänvartijaa. Sademetsän sadetta ovat mukanani aistimassa Siemenpuun kollega Kirsi Chavda sekä ulkoministeriön kansalaisyhteiskuntayksikön Maiju Palosaari.
Gban 10 800 hehtaarin laajuiseen yhteisömetsään tiivistyvät Liberian metsien hallinnon ja yhteisömetsien vahvuudet ja heikkoudet sekä mahdollisuudet ja uhkat, suunnittelutyökaluna tunnetun SWOT-matriisin mukaisesti.
Vahvuudet
Liberian metsälainsäädäntö uudistui vuonna 2006. Vuonna 2009 puolestaan paikallisyhteisöille annettiin mahdollisuus hallita ja hoitaa alueensa metsiä, ja vuoden 2018 maaoikeuslaki antoi yhteisöille myös oikeuden omistaa metsien alla olevan maan. Tällä hetkellä Liberiassa on 53 yhteisömetsäaluetta ja uusia on suunnitteilla useita kymmeniä. Yhteisömetsät ovat demokraattisesti paikallisesti hallittuja: ylin päätöksentekijä on alueen kylien yhteinen yleiskokous, joka valitsee yhteisömetsän hallituksen sekä käytännön hallinnoinnista vastaavan muutaman henkilön yhteisömetsähallintaelimen.
Yhteisömetsät perustetaan yhteisellä sopimuksella Liberian metsähallinnon FDA (Forest Development Authority) kanssa 15 vuodeksi ja sopimuksen sisältöä voidaan muuttaa viiden vuoden välein. Yhteisömetsien vahvuutena on siis laaja lainsäädännöllinen ja yhteiskunnallinen tuki, ja ne kattavat tällä hetkellä yhteensä reilut 1 miljoonaa hehtaaria.
Heikkoudet
Samalla kuitenkaan yhteisömetsien hallintaelimillä ei usein ole riittäviä valmiuksia turvata yhteisömetsien pitkän aikavälin kestävyyttä, ja naisten osallistuminen luonnonvarojen hoitoa koskevaan päätöksentekoon on heikkoa.
Suurin osa Liberian yhteisömetsistä on suuntautunut kaupalliseen metsätalouteen, osin pakon sanelemana: kun valtio ei ole järjestänyt syrjäisiin kyliin koulu- tai terveydenhoitopalveluita, kylät haluavat puunmyyntituloja koulun tai klinikan rakentamiseen. Hakkuuyhtiöt lakimiehineen auttavat yhteisöjä yhteisömetsälupien hakemisessa, jotta saavat sitten itselleen edullisen hakkuusopimuksen. Joskus hakkuuyhtiöt eivät täytä hakkuusopimusten ehtoja tai ovat jopa onnistuneet ottamaan haltuunsa yhteisömetsiä poliitikkojen tai paikallisten liikemiesten avulla, heikentäen suojelutoimia tai demokraattista päätöksentekoa.
Yhtiöiden maksamasta maanvuokrasta 55 % jää yhteisöille ja 45 % menee valtiolle. Virallisissa budjeteissa valtio ei juurikaan anna rahaa takaisin metsiensuojeluun tai muuhun FDA:n toimintaan; sen sijaan viraston ja maan korkeimman johdon arvellaan hyötyvän metsäsektorin hämäristä rahavirroista.
Gbassa yhteisömetsän nykyisen hallintaelimen jäsenten mandaatit ovat vanhentuneet ja uudet vaalit on suunniteltu huhtikuuksi 2023. Aiemmin oli vielä huonommin: vuosikymmen sitten silloisen hallintaelimen jäsenet kavalsivat yhteisön metsätuloja, josta seurasi usean vuoden hallinnollinen sekaannus ja oikeudenkäynti.
Mahdollisuudet
Mahdollisuuksia kuvaa Gban yhteisömetsän uusi hallintasuunnitelma vuosille 2022-2027. Gban yleiskokous on päättänyt, että yhteisömetsä suojellaan, eikä siellä sallita kaupallisia hakkuita tai pienimuotoista kaivannaistoimintaa. Vanhimmassa täysikokoisessa metsässä (nk. suljettu latvusto), joka kattaa yli 80% yhteisömetsästä, sallitaan ei-puuaineisten metsätuotteiden keräily, mutta ei puuston raivausta tai esimerkiksi peltometsäviljelyä. Aiemmin hakatuilla ja uudelleenkasvaneilla metsäalueilla sallitaan omavaraisviljely, yrttien ja sienten viljely ja puiden kaataminen yhteisön rakennustarpeiksi.
Ympäröivissä kylissä ja kaupungeissa asuvat yhteisömetsän jäsenet voivat hyödyntää yhteisömetsää, kunhan he seuraavat sovittuja rajoituksia. Gbassa ollaan palkattu 20 metsänvartijaa varmistamaan rajoitusten noudattaminen. Yhtenä haasteena on se, että valtakunnan rajan yli Guineasta alueelle pyrkii salametsästäjiä ja laittomia puunkaatajia.
Uhkat
Gban suurin haaste ja uhka taitaa kuitenkin liittyä maaperään, jossa huuhtoutumisen eli laterisaation seurauksena jäljelle on jäänyt rauta- ja alumiinioksidia. Juuri täällä maaperän rautapitoisuus on hyvin korkea – heti yhteisömetsän itäpuolella onkin ylikansallisen teräsjätti ArcelorMittalin rautakaivos. Itse asiassa koko yhteisömetsä on kaivosyhtiön varausaluetta. ArcelorMittal vastusti aikoinaan yhteisömetsän perustamista ja halusi ”suojella” sen omissa nimissään.
Vaikka Gban yhteisömetsä on periaatteessa suojeltu, ArcelorMittalilla on ennen vuoden 2018 maaoikeuslakia tehty sopimus, jolla sille on varattu yksinoikeus alueen maaperän varantojen tutkimiseen ja hyödyntämiseen. Trooppisten latvusten yllä leijuukin uhka kaivosyhtiön halusta laajentaa toimintaansa yhteisömetsäalueelle.
Koko Liberian mittakaavassa yhteisömetsien suurimpana uhkana on niiden pirstaloituminen ja elonkirjon hupeneminen hakkuiden seurauksena. Kun metsästä poistetaan arvokkaimmat tukkipuut, jotka usein kurkottavat yli 50 metrin korkeuteen muodostaen sademetsän latvuston, metsän ekologia muuttuu olennaisesti. Samalla myös yhteisölle tärkeät keräilytuotteet saattavat vähentyä. Tämä saattaa ajaa kyläläisiä raivaamaan loppuja metsiä viljelysmaaksi tai öljypalmuplantaaseiksi.
***
Kahdessa Siemenpuun tukemassa hankkeessa Liberiassa pyritään vahvistamaan metsäyhteisöjen kykyä puolustaa maa- ja luonnonvaraoikeuksiaan sekä naisten oikeuksia ja johtajuutta yhteisöissä. Kumppanijärjestöjemme SESDevin ja SDI:n (Sustainable Development Institute) ja niiden kumppanien avulla puolenkymmenessä yhteisömetsässä eri puolilla maata pyritään köyhyyden lievittämiseen monipuolistamalla metsä- ja pienviljelijäyhteisöjen kestäviä toimeentulovaihtoehtoja metsänhakkuille sekä parantamaan yhteisöjen muutoskestävyyttä ja sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Hankkeissa tehdään myös kansallista vaikuttamistyötä liittyen yhteisöoikeuslain ja maaoikeuslain asianmukaiseen täytäntöönpanoon. Lue lisää Siemenpuun työstä Liberiassa.
Timo Kuronen
Kirjoittaja on Siemenpuun viestintä- ja ohjelmakoordinaattori. Hän oli mukana hankeseurantamatkalla Liberiassa maaliskuussa 2023.