[Titta Lassila] Lähdin muutama kuukausi sitten Argentiinaan yhtenä tarkoituksenani löytää uudenlainen, syvempi yhteys sekä itseeni että maahan; multaan, ravinnon alkulähteisiin ja luonnonmukaiseen elämäntapaan. En tiennyt lainkaan, mitä odottaa.
Päädyin Córdoban maakuntaan, maan keskivaiheille, Comechingonesien upean vuorijonon juurelle. Majesteettisia Andeja toki paljon vaatimattomampi vuorijono on nimetty aluetta entisaikoina asuttaneen alkuperäiskansan mukaan. Córdoban comechingonesit viljelivät muun muassa maissia, perunaa ja kvinoaa sekä pitivät karjaa, mutta olivat ensisijaisesti metsästäjä-keräilijöitä. Espanjalaisten valloitus 1500-luvun lopulla johti comechingonesien kieli- ja kulttuuriperinnön tuhoutumiseen. Yhteisöt joko menehtyivät eurooppalaisten tuomiin tauteihin tai pakenivat muualle.
Nykypäivän cordobalaiset, useimmat eurooppalaisten siirtolaisten jälkeläisiä, kohtaavat toisenlaisia valloittajia. Vähemmän suoraviivaisia, mutta yhtälailla tuhoisia. Kansainväliset metsä-, kaivannais- ja maatalousalan yhtiöt ovat kiinnostuneita Etelä-Amerikan rikkaista luonnonvaroista, laajoista maa-alueista ja heikon hallinnon tai lainsäädännön tarjoamista mahdollisuuksista. Argentiinan maatalousmaata himoitsevat monet agribisnesyritykset, joille maa tarjoaa muuntogeenien ja torjunta-aineiden kehitykselle ja levittämiselle otollisen maaperän.
Paikallisten maanviljelijöiden omavaraisuuden, omaehtoisuuden ja terveyden kannalta tilanne on kriittinen. Monet ympäristön tilasta huolestuneet paikalliset ovat nousseet vastarintaan. Toiset protestoimalla ja kampanjoimalla suuryhtiöiden maataloushegemoniaa vastaan, toiset edistämällä luonnonmukaista viljelykulttuuria ja lisäämällä yhteistyötä muiden viljelijöiden kanssa. Biodynaamiseen viljelyyn ja/tai luomuviljelyyn sekä mahdollisimman pitkälle vietyyn omavaraisuuteen perustuva elämäntapa leviää täällä Córdoban Traslasierran alueella ehkä vahvemmin kuin missään muualla Argentiinassa.
Monsanton varjossa
Argentiinalaisten pelot maatalouden kestävyyden ja luonnon monimuotoisuuden tulevaisuuden suhteen voi pukea yhteen sanaan: Monsanto. Yhdysvaltalainen suuryhtiö, jonka nimestä on tullut kirosana ympäri maailmaa, keskittyy maataloudessa käytettävien kasvien jalostukseen sekä torjunta-aineiden valmistukseen. Yhtiö on vihreän vallankumouksen alusta saakka pilannut ympäristöä ja sairastuttanut ihmisiä niin dioksiinilla, PCB:llä, kasvuhormoneilla kuin glyfosaatilla, joka tunnetaan kauppanimellä Roundup.
Glyfosaatti tappaa kaiken. Sen vuoksi Monsanto on kehittänyt muuntogeenisiä viljelykasveja, jotka ovat sille vastustuskykyisiä. Glyfosaatti on äärimmäisen vaarallinen paitsi luonnon monimuotoisuudelle, myös ihmisten terveydelle. Argentiinassa lähes kaikessa ruuassa on torjunta-ainejäämiä ja viljelysmaiden glyfosaattiruiskutukset aiheuttavat ihmisille syöpää, keskenmenoja, allergiaa ja muita kroonisia sairauksia.
Argentiinassa muuntogeenisen soijan ja maissin viljely on sallittua, toisin kuin useissa naapurimaissa. Maa on Yhdysvaltojen ja Brasilian jälkeen suurin soijantuottaja maailmassa. Puolet Argentiinan metsistä on viimeisen 20 vuoden aikana kaadettu muuntogeenisten soijaviljelmien alta. Viljelmille levitetään noin 300 miljoonaa litraa torjunta-aineita vuodessa. Tästä kaksi kolmannesta on Monsanton Roundupia.
Monsantolla on tietenkin erittäin tiiviit suhteet Argentiinan keskushallintoon. Yrityksen poliittista ja taloudellista valta-asemaa ei herkästi horjuteta, sillä sen juuret ovat pitkät ja sitkeät. Monsanto kutsuu Córdoban maakuntaa “maissintuotannon strategiseksi keskukseksi” ja on rakentamassa sinne valtavaa muuntogeenisen maissin siementen käsittelylaitosta.
Mutta cordobalaiset eivät hevillä luovuta: siemenlaitos sai vastaansa laajan kansanliikkeen, joka on onnistunut estämään hankkeen etenemisen. Laitoksen piti valmistua jo vuonna 2014, mutta nyt yhtiö pyrkii rakentamaan sen vuoden 2016 aikana. Cordobalaisten äänekäs vastustus on tuonut jo yhden voiton. Monikansallinen maatalous- ja bioteknologiayritys Syngenta perui aikeensa rakentaa maakuntaan vastaava siementen käsittelylaitos, koska yhtiö haluaa välttää samanlaisen konfliktin synnyn.
Oikeus siemeniin on oikeus toimeentuloon
Olen vapaaehtoistöissä biodynaamisella tilalla, joka tuottaa muun muassa vihanneksia, hedelmiä ja viiniä. Kasvimaata myllätessä ja paikallisten tarinoita kuunnellessa olen ymmärtänyt, mikä merkitys on puhtaalla, terveellä siemenellä. Se on luomuviljelijän toimeentulon perusta. Siemeniä tuotetaan hartaudella ja rakkaudella, niitä käytetään harkiten, lahjoitetaan tuttaville ja vaihdetaan muiden viljelijöiden kanssa. Vaihdanta mahdollistaa oman viljelyn monipuolistamisen, kun kaikkien kasvien siemeniä ei tarvitse tuottaa itse.
Oikeus siemeniin, niiden varastointiin, jalostamiseen, uudelleenistuttamiseen ja vaihtoon on elintärkeää. Elämää ei voi patentoida, eikä oikeutta ravintoon ja sen tuotantoon voi yksikään yritys omistaa.
Argentiinalaiset viljelijät ovat jo pitkään taistelleet oikeudestaan puhtaaseen ympäristöön ja siemeniin, omavaraiseen ja omaehtoiseen toimeentuloon sekä perinteiseen jakamisen ja vaihdannan kulttuuriin. Vastassa on jälleen Monsanto, joka vetoaa maan siemenlain (joka on peräisin vuodelta 1973 ja turvaa siementen vapaan yksityiskäytön) sijaan patenttilakiin, joka mahdollistaa yksittäisten muuntogeenien patentoinnin. Monsantolla on geenimuuntelemansa soijan ja maissin kautta monopoli niiden hallintaan. Nykyään pienviljelijän on vaikea löytää muuntogeenittömiä maissin tai soijan siemeniä.
Argentiinan siemenlain uudistusprosessi on käynnissä. Monsanto ajaa lakiin suuryritysten oikeutta omistaa paitsi kehittämänsä teknologia, myös kaikki tuottamansa siemenet, jolloin niiden käyttö olisi kokonaan yhtiön hallinnassa. Yhtiön vaateet ovat kuitenkin vastatuulessa ja paine kestävämmän ja luonnonmukaisemman maanviljelyn, agroekologian, edistämiseen kasvaa jatkuvasti.
Solidaarisuutta ja hedelmällistä yhteistyötä
Traslasierran pientuottajat perustivat pari vuotta sitten alueellisen luomusiemenpankin. Pankki toimii solidaarisuus- ja yhteisöperiaatteella. Siemenpankkiin säilötään paikallista alkuperäislajistoa: puiden, kukkien, vihannesten, aromaattisten ja lääkekasvien sekä hedelmien siemeniä.
Muutama viikko sitten kävin ensimmäistä kertaa paikallisilla siemenmarkkinoilla. Traslasierralla järjestetään joka kevät ja syksy eri kylässä markkinat, joille kokoontuvat kaikki, jotka tahtovat jakaa, saada tai vaihtaa luonnonmukaisesti tuotettuja siemeniä, kokemuksia tai osaamista. Tällä kertaa markkinat järjestettiin Corraliton koululla. Ihastelin paitsi erikoisia siemeniä ja näytteille asetettuja paikallisia kasveja, myös ihmisten yhteishenkeä ja uskoa siihen, että puhtaampi tulevaisuus ilman Monsantoa, muuntogeenisiä kasveja ja myrkyllisiä maatalouskemikaaleja on mahdollinen. Se tulevaisuus tuotetaan itse, siemen kerrallaan.
Taistelu Monsantoa vastaan jatkuu. Täällä maaseudulla kuitenkin keskitymme opettelemaan hedelmällistä yhteistyötä maaperän kanssa.
Titta Lassila, 1.6.2016
Kirjoittaja on Siemenpuun hallituksen varajäsen ja toimii vapaaehtoisena Siemenpuun Latinalaisen Amerikan ohjelmaryhmässä
**
Siemenpuun argentiinalainen kumppanijärjestö Acción por la Biodiversidad (AcBio) tukee pientuottajia ja heidän oikeuksiaan puhtaaseen ravintoon ja elinympäristöön Latinalaisessa Amerikassa. Tutustu järjestön ylläpitämään nettisivustoon, jolta löydät runsaasti lisätietoa aiheesta (espanjaksi ja portugaliksi).
Afrikassa Siemenpuu tukee zimbabwelaisen ZIMSOFF-järjestön ja mosambikilaisen UNAC-järjestön työtä viljelijävetoisten siementenhallintajärjestelmien kehittämiseksi.