Amazonian alueen merkittävimpien kansalaisliikkeiden Amazônia Sustentável -foorumin mukaan ”Amazonian tuhokehitys on hyvin lähellä käännekohtaa, josta ei ole enää paluuta”.
Järjestöjen mukaan Brasilia onnistui vähentämään Amazonian metsäkatoa merkittävästi – yli 80 prosenttia – vuosien 2004 ja 2012 välisenä aikana. Myönteinen kehitys on kääntynyt viime vuosina päinvastaiseksi, kun vuodesta 2019 lähtien sademetsien tuho on kiihtynyt. Amazonian alueen metsäpinta-alasta onkin hävinnyt jo yhteensä noin 21 prosenttia.
Metsien tuhon lisäksi myös sen perinteisiin kansoihin ja yhteisöihin kohdistuvat uhat ja suoranaiset hyökkäykset ovat lisääntyneet. Yksi indikaattori on alkuperäiskansojen mailla sijaitsevien kaivosten pinta-ala: MapBiomasin tekemän tutkimuksen mukaan vuosina 2010–2020 kaivosten ala on laajentunut 495 prosenttia. Alkuperäiskansojen jäsenten murhien lisääntyminen on myös silmiinpistävää. Violence against Indigenous Peoples in Brazil -raportin mukaan pelkästään vuosien 2019 ja 2020 välillä murhatapaukset lisääntyivät 61 prosenttia.
”Jotta Amazonia säilyisi hengissä, sen perinteisille kansoille ja yhteisöille tulee taata perustuslailliset oikeudet, erityisesti suojelemalla niiden alueita ja kunnioittamalla eri kansojen itsemääräämisoikeutta”, vaativat foorumin järjestöt, joihin kuuluvat muiden muassa Keräilijäväestön kansallinen liitto CNS. Siemenpuu on tukenut CNS:n kautta Amazonian keräilijöiden oikeuksia ja keräilysuojelualueiden perustamista jo 15 vuoden ajan.
Kaksi vastakkaista kehitysmallia
Brasilian presidentinvaalien toisella kierroksella 30.10. on vastakkain nykyisen äärioikeistolaisen presidentin Jair Bolsonaron ja työväenpuolueen ehdokkaan, aikaisemman pitkäaikaisen presidentin Luiz Inácio Lula da Silvan lisäksi kaksi päinvastaista kehitysmallia Amazonialle.
Brasilia on menettänyt Belgian kokoisen osan Amazonin sademetsästä sen jälkeen, kun Jair Bolsonaro astui maan presidentiksi vuoden 2019 alussa. Liittovaltion politiikka on pitkälti metsätuhon kiihtymisen taustalla, kun ympäristövirastojen rahoitusta on järjestelmällisesti leikattu samaan aikaan kun presidentti Bolsonaro on kieltänyt ilmastonmuutoksen ja pannut toimeen alkuperäiskansojen vastaista politiikaa.
Lulan kahdeksanvuotisella presidenttikaudella 2003–2010 Amazonian metsäkato väheni 82 prosenttia 27 772 neliökilometristä 4 571 neliökilometriin vuoteen 2012 tultaessa, jolloin Lulan seuraaja Dilma Rousseff oli vallassa. Vuoden 2012 metsätuholukemat olivat alhaisimmat sen jälkeen, kun satelliittiseuranta aloitettiin vuonna 1988. Bolsonaron hallinnon aikana metsäkato on sen sijaan lisääntynyt lähes 60 prosenttia.
Elokuun 2021 ja heinäkuun 2022 välisenä aikana sademetsää kaadettiin 10 781 neliökilometriä, korkein luku 15 vuoteen. Sen myötä vuosi 2022 on neljäs peräkkäinen vuosi, jolloin metsää on hävitetty yli 10 000 km2, mitä ei ole koettu sitten vuoden 2008.
Sademetsätutkijoiden mukaan tämänhetkinen metsäkadon tahti on viemässä Amazonian aluetta ”kääntöpisteeseen, josta ei ole enää paluuta”: sen jälkeen sademetsä ei pysty toipumaan itsestään ja alue muuttuu kuivaksi savanniksi, jolloin se vapauttaa enemmän kasvihuonekaasuja kuin varastoi. Skenaario on jo nyt toteutumassa Amazonian pahiten hakatuissa osissa.
Lulan hallinnon tulokset metsäkadon vähentämisessä johtuivat pitkälti siitä, että useat valtion virastot toimivat koordinoidusti yhdessä eikä suojelupolitiikkaa toimeenpantu pelkästään ympäristöministeriön kautta. Lulan hallinnon strategiassa (PPCDAm) keskityttiin ympäristörikosten valvontaan, suojelusäädösten toimeenpanoon ja erityisesti maankäytön säännönmukaistamiseen, suunnitteluun ja kontrolliin. Kokonaisvaltaisilla koko hallinnon kattavilla toimilla rankaisemattomuuden kulttuuria onnistuttiin kitkemään ja tuomaan oikeusvaltiota myös Amazonian syrjäseuduille.
Kun Bolsonaro valittiin presidentiksi vuonna 2018, Amazonian kehityspolitiikka muutti suuntaa. Bolsonaro lupasi pysäyttää alkuperäiskansojen suojelualueiden perustamisen ja leikata ylipäänsä ympäristösäädöksiä. Hän jäädytti 3,3 miljardia realia (600 miljoonaa euroa) Amazonin rahastosta, johon on koottu vuodesta 2008 lähtien erityisesti Norjan ja Saksan lahjoituksia sademetsien suojeluun. Rahasto oli avainasemassa hallitusten ja kansalaisjärjestöjen käynnistämissä hankkeissa, joilla rahoitetaan suojelualueiden perustamista ja edistetään kestävää metsänhoitoa. Bolsonaron presidenttikaudella ei perustettu yhtään uutta alkuperäiskansojen aluetta tai suojelualuetta.
Bolsonaro myös leikkasi Amazonian suojelun rahoitusta lupaustensa mukaisesti ja vuonna 2021 ympäristöministeriön budjetti oli pienin sitten vuoden 2000. Hän myös täytti alkuperäiskansojen asioista vastaavan liittovaltion viraston Funain avaintehtävät sotilasvirkamiehillä, jotka ovat alkuperäiskansoja kohtaan avoimen vihamielisiä. Bolsonaron hallitus tukee Brasilian kongressissa lakiehdotuksia, jotka heikentävät ympäristölupaehtoja, avaavat alkuperäiskansojen maita kaivostoiminnalle, öljynetsinnälle ja maatalousbisnekselle, sallivat torjunta-aineiden laajemman sääntelemättömän käytön ja suoranaisesti laillistaisivat Amazonialla maankaappauksia.
Sen sijaan presidenttiehdokas Lula lupasi kansainvälisille tiedotusvälineille 22. elokuuta antamassaan haastattelussa – tullessaan valituksi presidentiksi – karkottaa laittomat kaivosfirmat Amazonian alueelta ja taistella sademetsää tuhoavia rikollisverkostoja vastaan. Hän sanoo myös rakentavansa uudelleen liittovaltion ympäristöviraston IBAMAn ja perustavansa uuden ministeriön alkuperäiskansoja varten. Lula lupaa tekevänsä ilmastokriisistä “ehdottoman ensisijaisen tavoitteen”.
Toisin kuin Lulan vaaliohjelma, Bolsonaron puheissa vähätellään metsäkadon määrää hänen toimikaudellaan: sen sijaan ”ihmisten pitäisi verrata niitä Lulan kolmeen ensimmäiseen vuoteen”. Tämä onkin totta, sillä Lulan presidenttikauden ensimmäisinä vuosina metsäkato nousi ennätyslukemiin, mutta saatiin sittemmin laskemaan alhaisimmalle mitatulle tasolle. Suojelupolitiikan käynnistäminen ja rankaisemattomuuden kulttuurin kitkeminen vaati suuria muutoksia Brasilian hallinnossa. Samaten Bolsonaron hallituksen järjestelmällistä myyräntyötä ympäristöhallinnon ja Amazonian suojelun suhteen ei korjata hetkessä, varsinkin kun ensimmäisellä vaalikierroksella Bolsonaron politiikan kannattajien rivit vahvistuivat liittovaltion kongressissa.
Amazonian 14 kohdan pelastusohjelma
Amazônia Sustentável -foorumin julkilausumassa (Carta de Alter) elokuulta todetaan, että kehityksen suunnan kääntäminen takaisin kestävälle polulle tulee vaatimaan pitkäaikaista ja järjestelmällistä työtä nykyisen hallituksen tuhotyön jälkeen. ”Jotta Amazonia säilyisi hengissä, sen perinteisille kansoille ja yhteisöille tulee taata perustuslailliset oikeudet, erityisesti suojelemalla niiden alueita ja kunnioittamalla heidän itsemääräämisoikeuttaan.” Järjestöt ovat laatineet 14 toimenpiteen tehtävälistan, jolla “voimme pitää Amazonian elossa”. Lue suomennettu julkilausuma ja tehtävälista kokonaisuudessaan (pdf).
1. Palataan jälleen metsäkadon ehkäisemisen ja valvonnan politiikkaan.
2. Poistetaan tunkeilijat suojelualueilta.
3. Torjutaan väkivaltaiset toimet ja suojellaan perinteiset kansat ja yhteisöt.
4. Kumotaan sosiaalisesti haitalliset ja ympäristöä uhkaavat säädökset.
5. Jatketaan perinteisten kansojen ja yhteisöjen kestävään käyttöön ja suojeluun osoitettavien alueiden perustamista.
6. Toteutetaan julkista politiikkaa, jolla taataan jokien koskemattomuus ja kalastusalueiden sääntely.
7. Vahvistetaan ja hyödynnetään paikallisyhteisöissä tuotantoketjuja ja sosiaalisen ja biologisen monimuotoisuuden aloitteita.
8. Vahvistetaan oikeudenmukaista ja osallistavaa infrastruktuuria, joka on mukautettu paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin.
9. Kehitetään uusi koulutus- ja tiede-, teknologia- ja innovaatiojärjestelmä, joka vahvistaa paikallisen kehityksen edellyttämiä taitoja ja käytäntöjä.
10. Edistetään nuorten pätevää osallistumista paikalliseen taloudelliseen toimintaan.
11. Kehitetään osallistavan politiikan kaupunkeja, jotka parantavat kaikkien elämänlaatua.
12. Torjutaan nälkää yhdistämällä maauudistus kestävään tuotantoon.
13. Vahvistetaan valtiollisia instituutioita sekä perinteisten kansojen ja yhteisöjen johtajuutta ja organisaatioita.
14. Ilmastopolitiikka tuodaan vallan keskiöön.
Katso CNS:n Dione Torquaton lyhyt video Amazonian tilanteesta (YouTube, portugaliksi). Videolla esiintyy myös Amazonian järjestöjen tilaisuuteen osallistunut presidenttiehdokas Lula da Silva.
Artikkelikuva: Somos Amazônia (Kuva: Ananias Andrade, Editointi: Vanessa Campos)