Hyppää sisältöön

Lisätietoja odotellessa – Berta Cáceres vive !

Filosofi Thomas Wallgren lähetti alla olevan kirjoituksen Helsingin Sanomien mielipidetoimitukselle lauantaina 5.3.2016. HS ei ollut julkaissut kirjoitusta 8.3. mennessä.

[Thomas Wallgren] Keskiyönä maaliskuun kolmantena päivänä vastaisena yönä Berta Cáceres murhattiin Hondurasissa. Cáceres oli Agua Zarca vesivoimahanketta vastustavan kansalaisliikkeen näkyvä johtaja. Hankkeen rahoittajiin kuuluu suomalainen kehitysrahoitusyhtiö Finnfund.

Heinäkuussa 2009 osallistuin kansainvälisen siviilitarkkailijaryhmän työhön Hondurasissa maassa tapahtuneen sotilasvallankaappauksen johdosta. Muistan tavanneeni Berta Cáceresin ja hänen työtovereitaan vastarintaliikkeen aktivistin muistotilaisuudessa. Tämä HBQT-aktivisti oli otettu kiinni kadulla, hänen raajansa sidottu kiinni ja vedetty neljän moottoripyörän voimin irti ruumista ennen pään katkaisemista. Näin meille kerrottiin.

Sain tietää Berta Cáceresin kuolemasta Meri Monoselta sähköpostitse varhain perjantaina 4.3. Puhuttuani Monosen kanssa puhelimessa ja haettuani asiasta lisätietoa soitin klo 10.37 Finnfundin toimitusjohtajalle Jaakko Kangasniemelle ja klo 10.40 Meri Monoselle, ja pyysin heidät samana päivänä julkiseen keskusteluun tapahtuneesta. Klo 13.29 soitin HS uutisdeskiin ja kerroin saaneeni vahvistuksen Finnfundin osallistumisesta kyseiseen tilaisuuteen Sanomatalon Painobaarissa. Klo 14-15 johdin siellä keskustelua Berta Cáceresin murhasta. Keskusteluun osallistuivat mm. Kangasniemi ja Mononen. Paikalla ollut Ylen tiimi kuvasi koko keskustelun. HS ei ollut edustettuna.

Kysyin miten Finnfund ymmärtää oman roolinsa kun Cáceres on murhattu. Kangasniemi piti tärkeänä kyseenalaistaa murhan poliittinen luonne. Sanoin, että olen nähnyt The Guardian lehden artikkelin ja muita lähteitä, joissa murhan poliittinen konteksti pidetään selvänä. Meri Monosen puhelinkeskustelut Cáceresin kanssa tukevat samaa tulkintaa. Kysyin mihin lähteisiin epäily muusta perustuu. Kangasniemi sanoi nähneensä kovin monta erilaista lähdettä mutta ei osannut mainita yhtään lähdettä, jossa väite murhan ei-poliittisesta luonteesta olisi esitetty.

Klo 15.30 soitin HS ulkomaantoimitukseen. Minut yhdistettiin Maria Manneriin, joka sanoi kirjoittavansa Cáceresin murhasta “pientä juttua” lehteen. Sanoin Mannerille että pidin Finnfundin arvioita tapahtuneesta problemaattisina ja kysyin onko Finnfund lähettänyt toimitukseen asiasta tiedotetta. Manner ei ollut nähnyt tällaista tiedotetta mutta kertoi puhuneensa Monosen kanssa. Ehdotin hänelle, että hän pyytää kommenttia muilta asiantuntijoilta Finnfundin mahdolliseen tiedotukseen asiasta. Manner ei soittanut takaisin. Tänään (5.3.) HS ulkomaansivuilla on lähes koko sivun juttu aiheesta, jossa pääosassa on Finnfundin tiedottaja Tapani Wallenius. Walleniuksen mukaan “julkisuudessa [tapaus] on yhdistetty paikalliseen hankeyhtiöön” mutta “olisi hyvä tietää mitä oikeasti on tapahtunut”. Walleniuksen mukaan Finnfund “miettii mahdollisia reaktioita asiaan vasta, kun siitä saadaan lisätietoa.”

Heinäkuun 29. päivänä 2009 seurasin vallankaappauksen vastaista toimintaa Tegucigalpassa kun poliisi piiritti erään mielenosoituksen osallistujat. Yht’äkkiä Cobra-erikoisjoukkojen vaatetukseen pukeutunut mies tunkeutui poliisiketjun läpi mielenosoittajien joukkoon. Mies tappoi 38 vuotiaan Roger Abraham Sorianon ampumalla hänet käsiaseella lähietäisyydeltä ja poistui paikalta poliisien häntä estämättä.

Tänään sydämeni itkee kun muistan Berta Cáceresia, Roger Abraham Sorianoa, Jyri Jaakkolaa ja niitä miljoonia muita ihmisiä, joiden murhasta minä, Tapio Wallenius ja muut odotamme lisätietoa.

 

PS (8.3.2016): Sunnuntaina 6.3. Helsingin Sanomat julkaisi kulttuurisivujen pääjuttuna Jukka Petäjän artikkelin Bangladeshin bloggareiden murhista. Petäjän jutusta joku voisi saada käsityksen, että bloggareiden murhilla on poliittinen ulottuvuus sillä hän väittää, että “84 bloggaria on jihadistien tappolistalla”.

Jossakin joku varmaan odottaa lisätietoja Bangladeshin bloggareiden murhista.

Thomas Wallgren
Filosofi, Siemenpuu-säätiön perustaja-aktiivi

Siemenpuun verkkoblogissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia

 

Tilaa uutiskirje

Tilaa uutiskirjeemme ja saat meiltä uutisemme 4 kertaa vuodessa sähköpostiisi. Voit peruuttaa tilauksesi koska tahansa.

    Tilaan uutiskirjeen ja hyväksyn tietojeni käsittelyn kuten tietosuojaselosteessa kuvattu.