Liimaukset ropisevat pöydälle ja kiiltävälle paperille painetut, marginaaleistaan kellastuneet sivut putoilevat, kun avaan Acción por la Biodiversidad -järjestön (AcBio) julkaiseman kokoelman vuonna 2006 sen verkkosivuilla ilmestyneistä artikkeleista ja uutisista. Vuoden uutisista painettu kokoelma muistuttaa miten paljon viestinnän muodot, kanavat ja aikajänne ovat muuttuneet niiden 14 vuoden aikana, jona Siemenpuu-säätiö on tukenut argentiinalaisen AcBion ja sen koordinoiman, Meksikosta Chileen ulottuvan Alianza Biodiversidad -verkoston työtä.
AcBion ensimmäinen Siemenpuun tukema hanke alkoi alkuvuonna 2006. Sen pitkän aikavälin tavoitteena oli ruoantuotantoon liittyvän luonnon monimuotoisuuden, eli elonkirjon elvyttäminen ja suojelu. AcBio näki sen olevan mahdollista, kunhan viljelijät hallitsisivat resurssejaan ja siemeniään, viljelyn tarkoituksena olisi yhteisöjen ruokasuvereniteetti ja kunhan sekä kulttuurien että viljelysten monimuotoisuutta kunnioitettaisiin. Hankkeen avulla haluttiin tarjota tällaista prosessia edistäville toimijoille riippumatonta ja todenmukaista tietoa tietoisuuden ja järjestäytymisen vahvistamiseksi, sekä strategioiden rakentamiseksi.
Samat teemat, uudet viestintäkanavat
AcBion vuonna 1999 perustamalla biodiversidadla.org -sivustolla oli ensimmäisen hankkeen alkaessa 1500 päivittäistä kävijää ja sähköpostitse lähetettävällä uutiskirjeellä 3000 tilaajaa. Lisäksi AcBio julkaisi vuonna 1994 lanseerattua Biodiversidad, sustento y culturas -lehteä. Sen maaliskuussa 2006 julkaistussa numerossa 47 käsiteltiin maailmanlaajuisen ruokajärjestelmän heikkouksia ruokasuvereniteetin käsitteestä käsin, YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen neuvotteluja geneettisten resurssien hyödynjaosta, geenimuunnellun soijan viljelyn sosioekologisia vaikutuksia Latinalaisessa Amerikassa, Maailman kauppajärjestön WTO:n Hong Kongin sopimuksen seurauksia kehitysmaille, sekä ilmastosopimuksen päästökauppaneuvotteluja. Lisäksi kerrottiin maatiaissiementen vaalijoista, ohjeistettiin miten järjestää siementenvaihtotapaaminen ja esiteltiin uutuuskirjoja Cargillin agroteollisuusimperiumista sekä yrttilääkinnästä.
Viimeiseksi Siemenpuun tukemaksi jääneen hankkeen päättyessä tänä vuonna biodiversidadla.org -sivustolla vieraili päivittäin 4000 kävijää ja viikoittaisella uutiskirjeellä oli 8000 tilaajaa. Sosiaalisesta mediasta oli tullut olennainen osa jatkuvaa viestinnän virtaa. Järjestöllä oli Facebookissa miltei 59 000 tykkääjää, Twitterissä 3 500 seuraajaa ja hiljattain perustetulla Instagram-tililläkin 500 seuraajaa. Alkuvuonna ilmestyneen Biodiversidad, sustento y culturas -lehden numerossa 103 käsiteltiin EU-Mercosur -kauppasopimuksen maatalouden ilmastopäästöjä lisäävää vaikutusta, pienviljelijöiden agroekologia-aloitteita ja agroteollisuuden tuoreimpia edesottamuksia, siementen ja geenivarannon omistajuutta, nuorten roolia agroekologisen osaamisen edistämisessä, Meksikon hallituksen maaseutuohjelman ongelmia, sekä Chilen pienviljelijöiden vaatimuksia.
AcBion koordinaattori Carlos Vicente kertoo arvostavansa molemminpuoliseen kunnioitukseen ja yhteistyöhön perustunutta kumppanuutta Siemenpuun kanssa.
– Siemenpuun tuki on osoittautunut hyvin tärkeäksi Alianza Biodiversidad -verkoston lujittamisessa näinä vuosina, sillä sen tiiviimpi strateginen työskentely alkoi samaan aikaan Siemenpuun tuen kanssa. Yhtenä osoituksena siitä kansalaisyhteiskunta onnistui YK:n luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen neuvotteluissa Curitibassa, Brasiliassa vuonna 2006 säilyttämään kansainvälisen terminaattorisiementen kiellon. Näiden vuosien aikana biodiversidadla.org -sivustosta on myös kasvanut temaattinen kirjasto vailla vertaa. Siemenpuu on myös kannustanut meitä yhteistyöhön uusien verkostojen kanssa. Siitä syntyi esimerkiksi yhä ajankohtaisia yhteisiä julkaisuja ja tapahtumia vihreän talouden teemassa World Rainforest Movementin ja Latinalaisen Amerikan Maan ystävien kanssa.
Kestävää ruokajärjestelmää rakentamassa
AcBion 14 vuotta sitten maalaama visio pienviljelijöiden hallitsemista resursseista, yhteisöjen ruokasuvereniteetista viljelyn lähtökohtana, sekä kulttuurien ja viljelysten monimuotoisuuden kunnioittamisesta ei ole vielä tämän päivän maailmassa valtavirtaa. AcBion viestinnän teemoissa korostuvat yhä ylikansallisen teollisen maatalouden tuomat ongelmat ja globaalin ruokajärjestelmän epäoikeudenmukaisuus. Onko vuosien tukieurot siis heitetty hukkaan? Kysymyksen voi asettaa myös toisin: mitä olisi kenties tapahtunut, jos Siemenpuu ei olisi tukenut AcBioa?
Silloin kymmenet, jopa sadat tuhannet pienviljelijät sekä muut eettisesti kestävästä ruokajärjestelmästä kiinnostuneet ihmiset olisivat saattaneet jäädä ilman toimimaan rohkaisevaa tietoa. Lukemattomat ihmiset eivät ehkä olisi tavanneet toisiaan, vaihtaneet kokemuksiaan, syventäneet viljelytaitojaan, osoittaneet mieltään tai tehneet aloitteita oikeudenmukaisemman, terveellisemmän ja ympäristön kannalta kestävämmän ruokajärjestelmän puolesta Latinalaisessa Amerikassa. Kansalaisyhteiskunnan tila olisi saattanut kutistua.
Carlos Vicente maalaa selkeän tilannekuvan.
– 14 vuoden aikana tekemämme analyysin osoittaa paikkansa pitäväksi se, että nykyään myös suuret kansainväliset toimijat näkevät esillä pitämiemme, teollisesta ruoantuotannon mallista kumpuavien ongelmien: ilmastokriisin, ruoantuotannon elonkirjon kadon, maatalouskemikaalien aiheuttaman saastumisen ja ruokakriisin olevan ihmiskunnan suurimpia uhkia. Meidän vastauksemme on kansalaisyhteiskuntana luoda, jakaa ja vahvistaa yhdessä paikallisten pienviljelijöiden kanssa uutta ruokajärjestelmää. Sen peruskiviä ovat yritysten vallan purkaminen, agroekologia sekä maatiaissiementen ja paikallisten markkinoiden puolustaminen.
Todisteena AcBion ja Siemenpuun kumppanuuden vaikuttavuudesta tekisi mieli pitää myös sitä, millaista pelkoa kolme naispienviljelijää ja avustajasäätiön ohjelmakoordinaattori herättivät Mauricio Macrin oikeistohallituksessa Argentiinassa vuonna 2017. Maailman kauppajärjestön WTO:n Buenos Airesin kokouksen alla maan tiedustelupalvelu esti muiden globalisaatiofobisiksi luokittelemiensa tahojen muassa Siemenpuun kokousdelegaatioon ilmoitettujen pienviljelijöiden Mercedes Taboadan, Mirta Coronelin ja Noelia Lopezin sekä allekirjoittaneen pääsyn kokoukseen. Suomen ulkoministeriö takasi argentiinalaisille kollegoilleen, että käyttäytyisin kunnollisesti, joten lopulta pääsin maahan ja kokouksen osallistujalistalle. Jos tiedustelupalvelu seurasi kannoillani Buenos Airesissa, niin toivottavasti yhteishenki ja tulevaisuudenusko lämmittivät myös agenttien sydämiä kansalaisyhteiskunnan varjokokouksessa ja kaupungin kadut täyttäneessä mielenosoituksessa!
Kirsi Chavda
Kirjoittaja on Maaseudun naiset ja ruokasuvereniteetti -rahoitusteemasta vastaava ohjelmakoordinaattori Siemenpuussa
Artikkelikuva: Pienviljelijät Mercedes Taboada ja Mirta Coronel, joilta Argentiinan hallitus eväsi pääsyn WTO:n kokoukseen 2017 (Kuva: Kirsi Chavda /Siemenpuu)