Myanmar on Kaakkois-Aasian maa, jonka väkiluku on noin 54 miljoonaa ja jossa on virallisen luokituksen mukaan 135 etnistä ryhmää.
Metsillä on keskeinen rooli Myanmarin kehityksessä, sillä ne kattavat arviolta 45 % maa-alasta. Myanmarin ympäristölle maata keskeisesti viimeiset 60 vuotta hallinnut sotilasvalta on ollut tuhoisaa. Viime vuosikymmeninä ympäristön tilan huonontuminen on noussut kriittiseksi ongelmaksi. Tämän osoittaa Myanmarin metsien häviämisaste, joka on korkeimpia Mekongin alueella ja jonka arvioidaan olevan maailmanlaajuisesti kolmanneksi korkein.
Monet koko mantereisen Kaakkois-Aasian laajimmista vanhoista metsistä ja biologisen monimuotoisuuden keskuksista sijaitsevat Myanmarin autonomisissa etnisissä osavaltioissa ja raja-alueilla. Niin Myanmarissa kuin maailmanlaajuisestikin alkuperäisyhteisöillä on avainrooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumissa. Alkuperäiskansojen oikeudet ja tieto olisi sisällytettävä suojelutoimien kulmakiveksi.
Energiakysymyksissä Myanmar on ollut vedenjakajatilanteessa. Voimakkaana jatkuva talouskasvu, nopeasti kasvava yksityisen sektorin energiankulutus ja yhä enemmän kaupungistuva väestö viittaavat kaikki siihen, että sähkön kysynnän odotetaan yhä jatkavan kasvua lähitulevaisuudessa. Kun otetaan huomioon uusiutuvien energialähteiden, kuten auringon, tuulen ja geotermisen, potentiaali Myanmarissa, maalla on mahdollisuus hypätä fossiilitalouden ja pääosin valtakeskittymiä hyödyntävien megaprojektien yli ja kehittää uusiutuvan energian sektori, joka varmistaa väestölle sähkön saatavuuden nopeammin ja vähemmillä saasteilla.
Siemenpuun rooli Myanmarissa
Siemenpuu tukee paikallisten kansalaisjärjestöjen hankkeita kahdessa rahoitusteemassa: Biokulttuuriset oikeudet ja Energiaoikeudenmukaisuus. Vuoden 2021 sotilasvallankaappauksen jälkeen toimintaolosuhteet ovat haastavat, mutta Siemenpuun rooli kansalaisyhteiskunnan tukena on entistä tärkeämpi.
Biokulttuuriteemassa painotetaan biokulttuuristen oikeuksien, yhteisöjen identiteetin, kapasiteetin ja muutoskestävyyden vahvistamista sekä alkuperäiskansojen tukemista metsien ja luonnonvarojen suojelussa ja kestävässä käytössä.
Energiaoikeudenmukaisuutta vahvistetaan energiavaikuttamistyön tukemisella ja yhteisöpohjaisen uusiutuvan energian tuotannon lisäämisellä. Toimintatila kansalliselle vaikuttamistyölle on nyt hyvin rajallinen, mutta sille on tilaa erityisesti kuluttajiin ja yhteisöihin kohdistuen. Yhteisöpohjaisella energialla on tärkeä rooli ihmisten muutoskestävyydessä poliittisia, taloudellisia ja luonnonolosuhteiden shokkeja vastaan.