Metsäyhteisöjen biokulttuuriset oikeudet

Alkuperäiskansat ja perinteiset metsäyhteisöt ovat tärkeitä maailman biologisen monimuotoisuuden ja niihin liittyvien kulttuurien suojelijoita. Viimeisten vuosikymmenten aikana tämä rooli on tunnustettu ja yhteisöjen oikeuksia vahvistettu metsien ja niiden monimuotoisuuden hoitamiseksi yhteisöjen oman ymmärryksen ja käytänteiden pohjalta. ’Biokulttuuriset oikeudet’ viittaa yhteisön perinteiseen oikeuteen hoitaa maata, vesiä ja muita yhteisvarantoja – nämä oikeudet tunnustetaan lisääntyvässä määrin kansainvälisessä ympäristölaissa.

Biokulttuuriset oikeudet tunnustavat yhteisön identiteetin, kulttuurin, hallintojärjestelmän, henkisyyden ja elämäntavan sidonnaisuuden yhteisön luonnonympäristöön. Siksi ne voidaan nähdä elämän oikeuksina sen monimuotoisuuteen, jossa ihmiskulttuurit ja muut maapallon elävät olennot pitävät huolta toisistaan. Monimuotoisuus, jota yhteisöt haluavat suojella, voidaan esittää biokulttuuristen protokollien kautta – niissä yhteisöt voivat vaatia biokulttuurisia oikeuksia heidän kansainvälisesti tunnustettuina perinneoikeuksinaan. Lataa ja lue tästä tausta-artikkeli biokulttuurisista oikeuksista (pdf, 0,3 mt).

 

Vaikka YK:n kansainväliset sopimukset ja julistukset alkuperäiskansojen oikeuksien ja niiden mukana biokulttuuristen oikeuksien suhteen on laajasti tunnustettu ja ne on kirjattu useiden maiden lainsäädäntöön, lakien käytännön toteuttaminen ja niihin sitoutuminen on usein riittämätöntä.

Ilman alkuperäiskansayhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan vahvaa ja koordinoimatonta painetta relevanttien lakien toimeenpano pysyy hitaana ja alimitoitettuna. Kansalaisyhteiskunnan toimia tarvitaan usealla tasolla, esim. yhteisöjen kapasiteetin vahvistamisessa, lakien toimeenpanon seuraamisessa sekä vaikuttamis- ja kampanjatyössä. Valitettavasti kansalaisyhteiskuntien poliittisluonteisen toiminnan toimintaympäristö kapenee maailmalla jatkuvasti.

Alkuperäisyhteisöjen mahdollisuus puolustaa oikeuksiaan on usein rajallinen muun muassa kielellisten ja kulttuuristen syiden vuoksi. Lisäksi alkuperäiskansojen yhteisöjen syrjäisen sijainnin vuoksi laki- ja hallintoinstituutioiden palvelut ja prosessit eivät ole helposti saavutettavissa, mikä tekee yhteisöistä erityisen haavoittuvia oikeuksien loukkauksille, kuten pakkosiirroille, aliravitsemukselle ja äärimmäiselle köyhyydelle.

Kun tila paikalliselle aktivismille kapenee ja haasteet ovat globaaleja, oikeuksiin liittyvän työn menestyminen vaatii kansainvälistä työtä, tukea, jakamista ja monitorointia.

Biokulttuuristen oikeuksien dokumentointi ja vaatimukset voivat näyttää esimerkkiä kuinka valtion ja muiden tahojen tulisi ottaa huomioon yhteisöjen perinteiset, kansalliset ja kansainväliset lait ja sopimukset. Biokulttuuristen oikeuksien protokollat täytyy kehittää kulttuurisesti juurtuneiden osallistavien prosessien ja yhteisöjen tasa-arvoisen päätöksenteon kautta, joka perustuu perinteisiin normiin, lakeihin ja arvoihin.

Biokulttuurista monimuotoisuutta suojellaksemme tarvitsemme antaa tukea sille

  • kuinka erilaiset alkuperäiskansa- ja paikalliset kulttuurit ovat omanlaisella tavallaan sopeuttaneet elämänsä paikalliseen ympäristöön ja sen uusiutumiseen
  • kuinka alkuperäiskansa- ja paikalliset kulttuurit voivat jatkaa ympäristönsä monimuotoisuuden ylläpitämistä, ja kuinka he ymmärtävät Maan elämän monimuotoisuuden näiden kulttuurien jatkuvuuden ylläpitäjänä

 

Siemenpuu vahvistaa alkuperäis- ja muiden paikallisten yhteisöjen biokulttuurisia oikeuksia ja kapasiteettia metsien kestävään käyttöön ja suojeluun. Tärkeä ohjelmallinen elementti yksittäisten hankkeiden välillä tulee olemaan biokulttuuristen yhteisöprotokollien tekeminen tai vastaava dokumentaatio ja niiden käyttö relevanttien yhteisöoikeuksien vaatimiseen. Hankerahoituksella tuetaan yhteisöjen kestävään elämäntapaan liittyvien oikeuksien toteutumista ja mahdollisuuksia osallistua niihin vaikuttavaan päätöksentekoon.

Lue listaus valtioiden velvoitteista alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen tukemiseksi, jotka on mainittu YK:n biodiversiteettisopimuksessa (pdf, avautuu uuteen välilehteen).

Voit ladata Siemenpuun vuosina 2017-2018 tukemista adivasihankkeista tehdyn biokultuurisia yhteisöprotokollia koskevan selvityksen täältä (pdf, 5,0 Mt). Selvityksen on tehnyt Ville-Veikko Hirvelä.

***

Lue lisää Siemenpuun kehitysyhteistyöohjelmasta 2018-2021. Lue tästä lisää Siemenpuun aiemmasta adivasi-ohjelmasta, jonka kokemuksille teema pitkälti pohjautuu. Lue tästä artikkeli metsien merkityksistä ja tutustu Metsän jäljillä -kirjaan.

12.8.2022

Vuosina 2020-21 Siemenpuu tuki Kenian sengwer-alkuperäiskansan biokulttuurisen yhteisöpöytäkirjan (BCP) laadintaa osana kahden muun Kenian metsästäjä-keräilijäkansan (ogiekien ja yiakujen) järjestöjen yhteishanketta. Tällä tuella vahvistettiin sengwerien oikeudelliseen, kulttuuriseen ja toimeentulonsa perustaan liittyvän työn jatkoedellytyksiä. Tämä jatkohanke-esitys perustuu kyseiseen BCP-työhön ja edistää sen käyttöä Embobut- ja Kapolet-metsien sengwerien edunvalvonnan ja oikeuksien puolustamisen työkaluna.

 

12.8.2022

Kenian yiaku-alkuperäiskansan perinteiseen alueeseen, Laikipian piirikunnan Mukogodo-metsään, kohdistuu monia erilaisia taloudellisen toiminnan intressejä. Sieltä saatavista tuotoista on vain hyvin vähän kanavoitunut yiakuille. Sen sijaan heidän koko olemassaolonsa, identiteettinsä ja toimeentulonsa perusteet ovat vaarassa näiden ulkoisten paineiden puristuksessa.

Sengwer Indigenous Peoples Programme (SIPP) on Kenian sengwer-alkuperäiskansan edustajien perustama järjestö, joka tähtää yhteisönsä voimallistamiseen ja edunvalvontaan. Sen keskeisinä pyrkimyksinä on ollut senwerien oman erityisen alkuperäiskansa-aseman saaminen tunnustetuksi Keniassa, vastustaa maaoikeuksiinsa kohdistuvia loukkauksia ja sengwerien pakkosiirtoja kampanjoinnilla ja oikeustoimin sekä edistää alkuperäiskansojen oikeuksiin liittyviä reformeja.

Yiaku Laikipiak Trust (YLT) työskentelee Kenian yiaku-alkuperäiskansan oikeuksien, olemassaolon ja jatkuvuuden sekä yiakunte-kielen elvyttämisen puolesta, heidän perinteisen alueensa Laikipian piirikunnan Mukogodo-metsän sekä siihen liittyvän perinnetiedon suojelemiseksi ja yiakujen toimeentulon perustan vahvistamiseksi. Yiakut ovat kushiittinen kansa, jonka alkuperä on Etiopian alueelta. Yiakuja on kaikkiaan n. 6000. Heidän toimeentulonsa perustuu hunajankeräykseen, paimentolaisuuteen sekä hedelmien ja juurien keräämiseen. Heidän kielensä puhujia on jäljellä enää vain muutamia ihmisiä.

Karen Environmental and Social Action Network (KESAN) toimii karenien paikallisyhteisöjen perinteiseen tietoon pohjautuvan kestävän toimeentulon hyväksi. Se pyrkii myös lisäämään ympäristöön ja ilmastokysymyksiin liittyvää tietoisuutta ja voimaannuttamaan yhteisöjä niiden omien oikeuksiensa puolustamiseen.

Indigenous Information Network on perustettu vuonna 1996 ja rekisteröity vuonna 2001. Järjestö perustettiin tarjoamaan tietoa liittyen alkuperäiskansoihin, näiden toimeentuloon ja kohtaamiin haasteisiin. Järjestön tavoitteena on suojella, puolustaa, voimallistaa ja kasvattaa alkuperäiskansojen kapasiteettia. Viime vuosina järjestö on käsitellyt seuraavanlaisia aihepiirejä: naisten maaoikeudet; naisten taloudellinen voimistaminen; vesihuolto ja ruokaturva; metsitystoiminta; alkuperäiskansojen naisten ja tyttöjen seksuaaliterveyteen liittyvät oikeudet.

POINT (Promotion of Indigenous and Nature Together) perustettiin maaliskuussa 2012. Järjestön perustajat ovat kuitenkin työskennelleet kansalaisyhteiskunnan ja alkuperäiskansojen oikeuksien hyväksi vuodesta 2007 lähtien. Se perustettiin vastauksena alkuperäiskansojen oikeuksien puolesta työskentelevien heidän itsensä johtamien organisaatioiden puutteeseen.
POINT toimii yhdessä erilaisten sidosryhmien kanssa Myanmarin alkuperäiskansojen oikeuksien ja luonnonvarojen kestävän hallinnon edistämiseksi ja suojellakseen niiden perinteitä ja  asuinalueita.

FECOFUN on yhteisömetsätaloutta harjoittavien paikallistoimijoiden vuonna 1995 perustama järjestö. Se edistää yhteisöjen oikeuksia metsiin ja biodiversiteettiin, metsistä riippuvaisten alkuperäis- ja paikallisyhteisöjen kapasiteettia kestävän metsienhallinnan saavuttamiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi, demokraattisen hallinnon institutionaalistamista sekä yhteisötason tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta yhteisömetsätalouden ja suojelun avulla.

CIPDP on Chepkitalen ogiekien vuonna 2003 rekisteröity kenialainen kansalaisjärjestö. Sen tavoitteena on varmistaa Chepkitalen ogiekien oikeuksien toteutuminen. Pääpaino on maaoikeuksissa, sillä ogiekien häätö heidän perinteiseltä asuinalueeltaan on johtanut myös elinkeinojen, kulttuurin ja metsien kärsimiseen. CIPDP:n vaikuttamistyö perustuu Kenian vuonna 2010 voimaan tulleeseen perustuslakiin, jossa tunnustetaan marginalisoitujen yhteisöjen oikeudet. CIPDP:n työ on viime vuosina keskittynyt seuraaviin prosesseihin: i) Mt.

Parivartan toimii Chhattisgarhissa Bastarin alueella, missä 2/3 väestöstä on alkuperäiskansaa. Se on vanhin alueen adivasien hyväksi toimivista järjestöistä.

Nainen ja mies hymyilevät oven edessä selfie-kameralle, ovessa olevassa lapussa on heidän nimensä
23.10.2019

[Kari Bottas ja Tikli Loivaranta] Saavumme läntisen Odishan Kandhamalin piirikunnan alueella sijaitsevaan Kutia khond –heimon kylään, jossa meidät otetaan vastaan perinteisten rumpujen soiton säestämänä. Kokoonnumme kylän keskellä olevan puun alle. Läsnä on ehkä neljäsosa kylän 325 asukkaasta – miehiä, naisia ja paljon lapsia. Kyläläiset kertovat meille perinteisestä kiertokaskiviljelystä, jossa metsästä kasketaan pieni alue, ja siemenet kylvetään tuhkan ravitsemaan maahan muokkaamatta maata.

23.1.2019

[Marko Ulvila] Tammikuun puolivälissä viitisenkymmentä Siemenpuu-säätiön tukeman intialaisen National Adivasi Alliance (NAA) -verkoston aktiivia kokoontui Udaipurissa vaihtaakseen kokemuksia ja suunnitellakseen tulevaa. Toisin kuin monissa intialaisissa kokouksissa, tässä osallistujista kolmannes oli naisia, monet heistä alkuperäiskansojen edustajia eli adivaseja. Osallistujat tulivat eri puolilta Intiaa kymmenestä osavaltiosta. Isäntänä toimi Jagran Jan Vikas Samiti -järjestö.