community rights

Kenian metsästäjä-keräilijöitä ei ole juurikaan otettu yhteiskunnallisesti huomioon johtuen näiden yhteisöjen pienuudesta, syrjäisyydestä ja niiden alhaisesta koulutasosta. Yhteisöt ovat kuitenkin sopeutuneet elämään omilla, pääosin kuivilla metsäalueillaan. Yhteisöjen toimeentulo on kuitenkin vakavasti vaarantunut maankäytön ja asuinalueidensa hallinnan muutoksista johtuen. Näihin kehityskulkuihin vastaamiseksi Kenian metsästäjä-keräilijäyhteisöt ovat syventäneet yhteistyötään. Marraskuussa 2019 perustettiin Hunter Gatherer Forum Kenya (HUGAFO-K).

Hanke on jatkoa vuoden 2018 lopussa alkaneelle ja lokakuussa 2020 päättyneelle hankkeelle. Hanke toteutetaan 14 naisryhmän parissa Rautahatin piirikunnassa Terailla, Nepalin eteläosassa. Puolet ryhmistä osallistui edelliseen hankkeeseen ja puolet on uusia ryhmiä. Hankkeen arviolta 330 kotitaloutta kuuluu pääosin alistettuihin kastittomien (dalitien) ja maattomien yhteisöihin. Hankkeen keskiössä ovat ruoka- ja maaoikeuskysymykset.

Hankkeessa tarkastellaan kahden yhteisömetsäalueen hallinnan käytäntöjä suhteessa niiden luvissa dokumentoituihin periaatteisiin, kartoitetaan alueiden luonnonvarat, tarkistetaan tai laaditaan kartoituksen pohjalta metsänhoitosuunnitelmat, identifioidaan luonnonvarojen vaalimisen kannalta kestävät tulonhankintavaihtoehdot, sekä koulutetaan yhteisöjen metsänhallintaelimiä läpinäkyvyyden ja tilivelvollisuuden vahvistamiseksi.

Hankkeessa järjestetään työpaja Barconnie-Harmonvillen yhteisömetsän suojelun vahvistamisesta ja toimeentulomahdollisuuksien monipuolistamisesta, pystytetään metsien suojelusta kertovia tauluja ja vahvistetaan yhteisömetsän hallintaorganisaation roolia ja vastuita. Yhteisölle hankitaan kalastusvälineitä proteiinipitoisen ravinnon saatavuuden ja toimeentulon parantamiseksi, jotta metsään kohdistuva paine vähenee ja edistetään yhteisöpohjaista metsien suojelua.

Tharakan alueen ekologinen kartoitus vuonna 2019 paljasti biokulttuurisen perinnön massiivisen katoamisen. Tämän aiheuttama uhka kriittisille ekosysteemeille on vakava. Alue on rikas biodiversiteetiltään, mm. kasvien ja lintujen osalta. Se on myös tärkeä kuivan kauden laiduntamisalue karjalle ja villieläimistölle. Tharakassa on yli 32 pyhää luontokohdetta. Olemassaoleva lainsäädäntö ei eksplisiittisesti tunnusta pyhiä luontokohteita ja –alueita eikä näiden hallintajärjestelmiä.

Metsästäjä-keräilijäyhteisöt Keniassa ovat jatkuvasti menettäneet elinalueitaan mm. metsä-, maatalous- ja kaivostoiminnalle sekä joutuneet häädetyiksi luonnonsuojelualueita perustettaessa tai laajennettaessa. Lisäksi ulkopuoliset yhteisöt ovat vallanneet alkuperäiskansoille kuuluvia maita omien tarpeidensa pohjalta. Tämän hankkeen osalta nämä mainitut haasteet kohtaavat yhtälailla Mau-metsän ogiekeja, Mukogodo-metsän yiakuja että Embobut-metsän sengwereitä.

Nepalin kansallisessa metsäpolitiikassa ja paikallisissa yhteisömetsäryhmien metsien hallintasuunnitelmissa ei ole yksiselitteisiä määritelmiä alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen biokulttuurisista oikeuksista. Tämän hankkeen puitteissa pyritään vahvistamaan näitä oikeuksia lainsäädännössä sekä eri hallintotasojen politiikkalinjauksissa ja suunnitelmissa.

Hankkeessa on seuraavia ulottuvuuksia:

Nepalin kolmella hallinnon tasolla (liittovaltio-, osavaltio- ja paikallistaso) huomion pääasiallisena kohteena on ollut infrastruktuurikehitys. Tämä on kuitenkin tapahtunut ilman systemaattista suunnittelua ja ympäristöä vahingoittaen, haitaten mm. kestävää maataloustuotantoa, puhtaan veden saatavuutta ja lisäten haavoittuvuutta luonnontuhoille. Hallinnon eri tasot ovat myös halukkaita saamaan oman osansa paikallisista resursseista – samalla heikentäen käyttäjäryhmien valtaa.

Hankealue on neljä kylää Shan-osavaltion eteläosissa Ywar Ngan -yhteisössä (Township). Alueelle kohdistuu paineita yhteisömaille mm. kaivosteollisuuden taholta. Yhteisöjen oikeuksien turvaamiseksi hankkeessa tehtävänä on yhteisömetsien kartoitus ja yhteisöjen tietoisuuden lisäys oikeuksistaan. Kartoituksen pohjalta tuotetaan kirja ja video perinteiseen maankäyttöön, hallintajärjestelmiin, toimeentulon muotoihin, arvoihin, yhteisöjen ongelmien ratkaisutapoihin sekä paikalliseen biodiversiteettiin liittyen.

Kayahin osavaltiossa alkuperäiskansojen maita uhkaa laajaperäinen taloudellisten intressien ohjaama haltuunotto mm. puutuotantoon ja kaivosteollisuuteen. Vain hyvin harvoilla on minkäänlainen rekisteröinti maihinsa.

Hankkeessa kerätään tietoa Myanmarin alkuperäiskansayhteisöjen tämänhetkisestä oikeudellisesta asemasta ja luonnonvarainhallinnan rakenteista ja näihin kohdistuvista paineista. Tarkastelussa on mm. se, miten alkuperäiskansojen tapaoikeudelliset luonnonvarainhallinnalliset rakenteet ja haasteet liittyvät heidän elämäänsä ylläpitäviin ja toimeentuloonsa liittyviin oikeuksiin ja miten nämä oikeudet ovat suhteessa Myanmarin kansalliseen lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin. Tiedon keruuseen mobilisoidaan koko Burma Environment Working Group verkosto.

Brasilian Amazonian perinteinen keräilijäväestö puolustaa olemassa olevia keräilijäsuojelualueita Brasilian vallassa olevan hallituksen suojelualueisiin kohdistuvan vihamielisen politiikan tuomia uhkia vastaan. Hanke edesauttaa keräilijäväestön sisäistä järjestäytymistä, sen vaikuttamistoimintaa erityisesti kansallisella tasolla, sekä sen yhteistyösuhteiden tiivistämistä muiden samanmielisten sosiaalisten liikkeiden ja kansainvälisten tukijoiden kanssa. Vuonna 2019 järjestetään keräilijäliikkeen alueelliset kokoukset kaikissa Amazônia Legal -alueen yhdeksässä osavaltiossa.

Justiça Ambiental edistää hankkeessa maatalouden kestäviä agroekologisia käytäntöjä välineenä haavoittuvimpien yhteisöjen ruokaturvan vahvistamiseksi ja ympäristön suojelemiseksi. Samalla pyritään vahvistamaan yhteisöjen edellytyksiä mukautua muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin.

Hankkeessa edistetään metsä- ja maankäyttölakien toimeenpanoa keräämällä todistusaineistoa turve- ja metsäpaloista, laittomista hakkuista ja maankäyttörikkomuksista, seuraamalla oikeudenkäyntejä, välittämällä tietoa tapauksista, kampanjoimalla ja kouluttamalla juridisia tarkkailijoita.

People, Energy and Environment Development Association (PEEDA)

People, Energy and Environment Development Association (PEEDA) perustettiin vuonna 1997 edistämään uusiutuvan energian sektorin kehittämistä Nepalissa. Järjestön kotipaikka on Kathmandussa ja se on rekisteröity Nepalin yhdistyslain (Associations Registration Act 2034) mukaisesti. PEEDA pyrkii mobilisoimaan voimavaroja paikallisten luonnonvarojen hyödyntämiseksi köyhyyden lievittämiseksi. Se keskittyy lähinnä institutionaaliseen kehittämiseen, hyödynsaajien ja muiden kohderyhmien osallistamiseen ruohonjuuritasolla, tutkimukseen ja poliittiseen vaikuttamistyöhön.

Namsaling Community Development Center (NCDC)

Namsaling Community Development Centre (NCDC) perustettiin vuonna 1984 fasilitoimaan yhteisöjen omavaraisuutta tukevia aloitteita. Järjestö on rekisteröitynyt Ilamin piirikunnassa ja valtiollisen Social Welfare Councilin yhteyteen. NCDC tekee yhteistyötä paikallisyhteisöjen ja yhteisöorganisaatioiden, paikallis- ja valtionhallinnon, muiden järjestöjen ja ulkomaisten kumppanien kanssa. Namsalingista lähtöisin olevana se on tällä hetkellä yksi Itä-Nepalin johtavista järjestöistä.

Indigenous Information Network (IIN)

Indigenous Information Network on perustettu vuonna 1996 ja rekisteröity vuonna 2001. Järjestö perustettiin tarjoamaan tietoa liittyen alkuperäiskansoihin, näiden toimeentuloon ja kohtaamiin haasteisiin. Järjestön tavoitteena on suojella, puolustaa, voimallistaa ja kasvattaa alkuperäiskansojen kapasiteettia. Viime vuosina järjestö on käsitellyt seuraavanlaisia aihepiirejä: naisten maaoikeudet; naisten taloudellinen voimistaminen; vesihuolto ja ruokaturva; metsitystoiminta; alkuperäiskansojen naisten ja tyttöjen seksuaaliterveyteen liittyvät oikeudet.

Himalayan Grassroots Women’s Natural Resource Management Association (HIMAWANTI)

HIMAWANTI perustettiin Hindu Kushin ja Himalajan alueen maaseudun naisten alueelliseksi yhteistyöjärjestöksi vuonna 1995. Verkostoon kuului ryhmiä Nepalista, Intiasta ja Pakistanista. Verkoston muodostaminen tapahtui Women Acting Together for Change (WATCH) ja International Centre for Integrated Mountain Development (ICIMOD) järjestöjen tuella. Vuonna 1998 maakohtaiset HIMAWANTIt rekisteröitiin erillisinä järjestöinä kussakin kolmessa maassa.

Järjestön tavoitteena on vahvistaa maaseudun naisten kestävään luonnonvarojen hallintaan liittyvää osallisuutta, verkostoitumista, osaamista, omavaraisuutta ja taloudellista vahvistumista.

Järjestö on viime vuosina mm. antanut paikallistason naisryhmille koulutusta ilmastonmuutokseen ja naisiin liittyviin hallituksen REDD-hankkeisiin liittyen, osallistunut Nepalin uuden perustuslain laadintaan sekä lisännyt yhteisöjen, paikallisviranomaisten ja Nepalin naisparlamentaarikkojen ymmärrystä luonnonvarainhallintaan ja gender-perustaiseen osallistamiseen liittyen. Se on tukenut jäsenistönsä osallistumista ehdokkaina uuden perustuslain mukaisiin paikallis-, maakunta- ja valtiollisiin vaaleihin. Se on tukenut paikallisryhmiä mm. naisten maaoikeuksien vahvistamisessa, metsien hallintasuunnitelmien laadinnassa, yritystoiminnan kehittämisessä (mm. aromaattiset yrtit, mehiläistalous, matkailu ja puukäsityöt). Lisäksi se on tukenut parannettujen keittoliesien käyttöönottoa köyhissä kotitalouksissa.  Se antoi myös hätäapua vähäosaisille lapsille ja naisille vuoden 2015 maanjäristyksen jälkeen.

HIMAWANTI edustaa verkostona 1033 naisten metsäryhmää, joissa on kaikkiaan lähes 26000 naisjäsentä. Sen paikallisryhmien valitseman johtokunnan kaikki 14 jäsentä ovat naisia.

Kaoem Telapak

Kaoem Telapak on heinäkuussa 2016 perustettu kansalaisjärjestö, jonka jäsenistöstä suuri osa koostuu vuonna 1997 perustetun Telapak-järjestön entisistä toimijoista. Kaoem Telapakin tavoitteena on edistää oikeudenmukaista luonnonvarojen hallintaa, joka perustuu sosiaalisille ja ekologisille oikeuksille, monimuotoisuudelle ja moniarvoisuudelle. Kaoem Telapakin toimisto sijaitsee Jakartan lähellä Bogorissa, mutta sillä on toimintaa eri puolilla Indonesiaa. Järjestön toiminta on alkuvaiheessa keskittynyt mm.

Hutan Kita Institute (HaKi)

Hutan Kita Institute (”Our Forests Institute”, HaKI) perustettiin Palembangissa Etelä-Sumatralla vuonna 2015. Järjestö pyrkii edistämään hyvinvointia metsäalueiden yhteisöissä sekä kannustamaan näitä ympäristön suojelemiseksi.

National Association of Professional Environmentalists (NAPE)

Amigos de la Tierra América Latina y el Caribe (ATALC)

Latinalaisen Amerikan ja Karibian Maan ystävien kansalliset järjestöt tiivistivät yhteistyönsä ATALC-verkostoksi vuonna 2000. Verkostoon kuuluu 17 kansallista Maan ystävien järjestöä, joissa on yhteensä noin 500 henkilöjäsentä.

Foundation for Ecologial Recovery (FER)

Foundation for Ecological Recovery -säätiön (FER) hallinnollisessa alaisuudessa toimii Siemenpuun yhteistyökumppani Mekong Energy and Ecology Network MEE Net.

La Via Campesina

La Via Campesina sai alkunsa Belgiassa vuonna 1993 maanviljelijöiden edustajien toimesta, pienviljelijöiden yhteisen strategian luomiseksi globalisoituvaa agribisnestä vastaan. Nyt Via Campesina on tunnustettu keskeinen toimija ruoka- ja maatalous kysymyksissä, jota kuuntelevat mm. United Nations Food and Agriculture Organization (FAO), International Fund for Agricultural Development (IFAD), the United Nations (UN) Framework Convention on Climate Change (UNFCCC), the UN Committee on Food Security (CFS) ja the UN Human Rights Council.

Sivut

9.11.2020

Siemenpuu-säätiön tiedote 9.11.2020

Parhaillaan ovat käynnissä YK:n luonnon monimuotoisuutta eli elonkirjoa koskevan yleissopimuksen neuvottelut tavoitteista vuosille 2021-2030. Siemenpuu-säätiön mukaan kansainvälisen yhteisön toimien tulisi tukea alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen tärkeää roolia elonkirjon suojelijoina.

17.6.2020

Civil society views from India, Mali, Mozambique and Nepal

Anabela Lemos from JA! (Mozambique), Ibrahim Togola from MFC (Mali), Ritu Priya from SADED (India) and Uddhab Pyakurel from SADED-Nepal (Nepal) shared their views in the Siemenpuu webinar on 27 May 2020. Below are the main issues discussed by the invited speakers.

Anabela Lemos, Justiça Ambiental (JA!), Mozambique:

25.2.2020

Siemenpuu-säätiön tiedote 25.2.2020

Biodiversiteettisopimuksen on perustuttava vahvoille varovaisuuden, tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja luonnon itseisarvon periaatteille, sanoo 30 järjestön koalitio.

Sivut

lippalakkipäinen ja vihreäpaitainen mies istuu jalat ristissä puhetilaisuudessa

Voitontavoittelu ja konservatiivinen ideologia tuhoavat Amazoniaa

16.10.2020

[Joaquim Belo] Historian saatossa Amazonian luonto ja siellä asuneet ihmissukupolvet ovat kärsineet valloittajien harjoittamasta ryöväämisestä. Tämän hyökkäysten ketjun myötä olemme jo menettäneet suuren osan alueemme luonnon monimuotoisuudesta. Noita luonnonvaroja kaipaavat nyt lukemattomat paikallisyhteisöt, jotka kärsivät ruoan puutteesta, sillä metsät ja joet ovat perinteisesti suoneet yhteisöille ruokaturvan.

mies istuu uimalaiturilla katsoen kameraan, vedestä heijastuu vastarannan metsä

Naisten hanke ilmaston ja koronan kourissa Nepalissa

28.8.2020

[Kari Bottas] Nepalilaisten naisryhmien parissa toteutettu hanke alkoi menestyksekkään alkunsa jälkeen muuttua sarjaksi painajaismaisia hankaluuksia. Naisten yhteistyö paremman tulevaisuutensa puolesta muuttui kamppailuksi tuhoisia ja eriyttäviä luonnonvoimia vastaan. Mutta mitkä voimat ovat luonnonvoimien taustalla?

mies istuu uimalaiturilla katsoen kameraan, vedestä heijastuu vastarannan metsä

Intian alkuperäiskansat ahdingossa koronaviruksen sulkutoimien vuoksi

12.5.2020

[Kari Bottas] Intiassa on koronaviruspandemian johdosta otettu käyttöön äärimmäisen ankarat sosiaalisen vuorovaikutuksen rajoitustoimet. Taudin leviämisen pysäyttämiseksi toimet ovat lähtökohtaisesti perusteltuja, mutta rajoitukset muodostavat hyvin vakavan uhkan Intian alkuperäiskansojen toimeentulolle.