Suomalaiset järjestöt YK:n ilmastokokouksesta: Vauraiden maiden on kannettava vastuunsa ilmastonmuutoksen seurauksista

TIEDOTE, 25.10.2022

Suomalaiset ympäristö-, ihmisoikeus- ja kehitysjärjestöt vaativat YK:n ilmastokokoukselta päätöksiä fossiilisista polttoaineista luopumisesta sekä ilmastokriisin taakan oikeudenmukaisesta jakamisesta.

YK:n ilmastokokous pidetään Egyptissä Sharm El Sheikhissä 6.11.–18.11. Järjestöt odottavat, että Afrikan maille tärkeistä kysymyksistä, kuten ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja ilmastotuhojen taloudellisen taakan jakamisesta, tehdään päätöksiä neuvotteluissa. Ilmastotoimet on toteutettava ihmisoikeuksia kunnioittaen ja eriarvoisuutta vähentäen. 

Ilmastoneuvotteluiden uskottavuutta ja kehittyvien maiden luottamusta nakertaa, että vauraat maat ovat pettäneet Pariisin sopimukseen kirjatut ilmastorahoituslupaukset. Rahoitus, jonka tarkoitus on tukea kehittyviä maita ilmastonmuutoksen sopeutumisessa ja hillinnässä, on jäänyt osin toteutumatta.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamat ääri-ilmiöt, kuten tulvat ja myrskyt, lisääntyvät samaan aikaan voimakkaasti, ja aiheuttavat valtavia kustannuksia sekä peruuttamattomia menetyksiä etenkin kaikkein köyhimmille maille. 

Järjestöt vaativat, että ilmastokokouksessa tehdään päätös erillisen rahoitusmekanismin perustamisesta ilmastonmuutoksesta johtuvien menetysten ja vahinkojen korvaamiseksi.

“Kyse on ilmastonmuutoksen aiheuttamista vahingoista, jotka valitettavasti realisoituvat sopeutumistoimista, sääpalveluista ja katastrofiriskihallintajärjestelmistä huolimatta, kuten esimerkiksi Pakistanin viimeaikaiset tulvat ovat osoittaneet”, sanoo Fingon ilmastotyön asiantuntija Emilia Runeberg.

Nämä ilmastonmuutoksesta aiheutuvat kustannukset lankeavat köyhimmille maille ja ihmisille, jotka ovat vähiten vastuussa ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta. Järjestöt katsovat, että

mailla, joiden historialliset päästöt ovat ilmastonmuutoksen aiheuttaneet, on myös suurin vastuu kulujen korvaamisesta. Suomen tulee osana EU-ryhmää edistää päätösten syntymistä menetysten ja vahinkojen rahoituksesta.

Viime vuonna Glasgow’n ilmastokokouksessa fossiilisten polttoaineiden alasajoa koskevat linjaukset nousivat vahvasti keskustelun ytimeen, mutta vesitettiin kokouksen loppumetreillä. Nyt tarvitaan huomattavasti tiukempia kirjauksia.

“Tieteen valossa on selvää, ettei yhteenkään uuteen öljy-, kaasu- tai hiilihankkeeseen tule enää investoida, vaan rahavirrat pitää kääntää ongelmista ratkaisuihin. Lisäksi jo olemassa olevan fossiili-infrastruktuurin käytöstä on luovuttava suunniteltua nopeammin”, sanoo Greenpeacen ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen.

Ukrainan sodan vauhdittaman globaalin ruokakriisin keskellä ilmastokokouksen odotetaan myös tuovan päätöksiä maatalouden ilmastokestävyyden ja kestävien ruokajärjestelmien tukemiseksi.

”Vaadimme päätöslauselmassa linjattavan, että maatalouden ilmastotyötä tehdään niin sopeutumista kuin ilmastonmuutoksen hillintää tukien, ruokajärjestelmiä vahvistaen ja eriarvoisuutta vähentäen. Erityisesti maataloudesta elantonsa saavien naisten ja pienviljelijöiden toimeentulo on turvattava”, sanoo Food and Forest Development Finlandin ilmastoasiantuntija Noora Simola.

Luontopohjaiset ratkaisut, esimerkiksi ruokakasvien viljeleminen puiden seassa eroosion ehkäisemiseksi tai kaupunkikosteikkojen rakentaminen tulvien hillitsemiseksi, ovat keskeisiä sekä ilmaston, ruokaturvan että luontokadon torjumisen kannalta. Järjestöt odottavat ilmastokokoukselta tukea luontopohjaisille ratkaisuille.

”Ilmastokriisi ja luontokato tulee ratkaista yhdessä. Ilmastotoimien luontovaikutukset tulee huomioida ja toisaalta biodiversiteettirahoituksella voidaan vähentää päästöjä ja vahvistaa hiilinieluja”, toteaa WWF:n ilmastovastaava Bernt Nordman.

 

Suomalaiset järjestöt ovat tiedotusvälineiden haastateltavissa kokouksen aikana ja vastaavat mielellään lisäkysymyksiin.

Ilmastoneuvotteluita seuraa paikan päältä Egyptissä:

Fingo, Emilia Runeberg, ilmastotyön asiantuntija, +358 50 317 6686, emilia.runeberg@fingo.fi

Food and Forest Development Finland (FFD), Tiina Huvio, toiminnanjohtaja, +358 40 159 5667, tiina.huvio@ffd.fi

Greenpeace, Kaisa Kosonen, ilmasto- ja energia-asiantuntija, +358 50 368 8488, kaisa.kosonen@greenpeace.org

WWF Suomi, Bernt Nordman, ilmastovastaava, +358 50 525 0348, bernt.nordman@wwf.fi

Ilmastoneuvotteluita seuraa Suomesta käsin:

Amnesty International Suomen osasto, Elina Mikola, ilmasto- ja ympäristöasiantuntija, +358 44 493 8334, elina.mikola@amnesty.fi

Natur och Miljö, Camilla Sederholm, verksamhetsledare +358 045 2700 313, camilla.sederholm@naturochmiljo.fi

Plan International Suomi, Niina Ratilainen, vaikuttamistyön asiantuntija, +358 50 378 7791, niina.ratilainen, niina.ratilainen@plan-international.org

Suomen luonnonsuojeluliitto, Hanna Aho, suojeluasiantuntija, +358 40 628 9495, hanna.aho@sll.fi

Siemenpuu-säätiö sr, Hanna Matinpuro, toiminnanjohtaja, +358 50 569 1189, hanna.matinpuro@siemenpuu.org

Finnwatch

Creatura Think & Do Tank

 

 

 

Tagit: climate change