wetlands

Sorry no projects available.

Society for Direct Initiative for Social and Health Action (DISHA)

Society for Direct Initiative for Social and Health Action (DISHA) on vuonna 1995 perustettu kolkatalainen järjestö, joka on erikoistunut ympäristö-, terveys- ja ihmisoikeuskysymyksiin. Järjestöllä on kokemusta erityisesti kampanjoinnista ja vaikuttamistyöstä jäte- ja kemikaalikysymyksissä, joiden osalta sillä on myös aktiivisia kansainvälisiä verkostoja (IPEN ja GAIA). DISHA toimii Länsi-Bengalin rannikkoalueen kalastaja-, metsä- ym. paikallisyhteisöjen oikeuksien hyväksi mm. saastuttavaa teollisuutta ja ympäristön kaupallistamista vastaan.

3.11.2020

Tiedote 3.11.2020

Veden varassa – ihmisiä ilmastonmuutoksen äärellä

6.11.2020-16.5.2021

Trooppiset hirmumyrskyt piiskaavat Intian valtameren ja Tyynen valtameren rannikoita. Monsuunisateiden aikataulu on ennakoimaton ja tuulen suunnat arvaamattomia. Merenpinnat nousevat. Nämä ja monet muut ilmiöt kertovat sellaisista veteen liittyvän hydrologisen kierron muutoksista, joita tuntevat nahoissaan erityisesti luonnonantimia keräilevät ja pyynnistä elävät yhteisöt sekä rannikoilla asuva väestö.

Tilanne, johon kaikkien ympäristökehitysyhteistyötä tekevien tulisi ajautua

29.11.2017

[Anna Jaurimaa] Seisoin parinkymmenhenkisen yleisön edessä sormet silmien ympärillä kuin silmälaseina. Olin kokoushuoneessa Pekanbarussa Sumatran saarella. Tämä ei näyttänyt viisaalta, mutta tähän tilanteeseen oli päädytty mielestäni perustelluista syistä, jotka kerron teille nyt.

Siemenpuu tukee mangroven suojelua Sulawesilla

1.11.2016

[Toni Haapanen] Maisema Siduwongen kylässä Tomininlahden pohjoisrannalla Indonesiassa näyttää lohduttomalta. Kyläläiset kertovat, että ennen alue oli kokonaan mangrovemetsän peittämää. Nyt alueella on lähinnä vain matalia kalankasvatusaltaita, pystyyn kuollutta mangrovea ja muutama talo. Useiden hehtaarien kokoisissa altaissa viljellään maitokalaa ja katkarapuja. Maitokalaa viedään satojen kilometrien päähän Etelä-Sulawesille. Katkaravuista osa menee ulkomaan vientiin. Viimeisen 15 vuoden aikana Siduwongen mangrovemetsää on laajalti ojitettu, jolloin se kuivuu.