commons

Jagran Jan Vikas Samiti tukee Intian metsäoikeuslainsäädännön toimeenpanoa sekä paikallisella että alueellisella ja osavaltiotasolla. Tukeen kuuluu yhteisötason toiminta sekä perhe- että yhteisötason metsäoikeuksien haussa. Hankkeella pyritään vahvistamaan paikallistason hallinnollisia toimijoita siten, että ne pystyvät hallinnoimaan metsäoikeuksien piiriin kuuluvia alueita.

Mosquitia Asla Takanka (MASTA)

MASTA on vuonna 1976 perustettu ja 1987 rekisteröity miskito-alkuperäiskansan yhteisöperustainen järjestö. Sen tavoitteena on i) vahvistaa Mosquitian autonomiaa ja alueiden hallintaa alkuperäiskansojen toimesta, ii) vaikuttaa kansalliseen päätöksentekoon alkuperäiskansojen historiallisten oikeuksien takaamiseksi ja kansainvälisten sopimusten noudattamiseksi sekä iii) puolustaa miskitojen kollektiivista oikeutta hallita maitaan, alueitaan ja luonnonvarojaan, sekä sen juridista tunnustamista.

Red Mexicana de Organizaciones Campesinas Forestales (Red MOCAF)

Red MOCAF on meksikolaisten yhteisömetsätalousorganisaatioiden vuonna 1994 perustama verkosto. Sen jäsenistö koostuu 45 campesino- ja alkuperäiskansaorganisaatiosta Meksikon eri osavaltioissa. Red MOCAFin tavoitteena on kehittää maaseudun, erityisesti metsäisten alueiden, väestön toimeentuloa kestävällä tavalla. Sen työ koostuu yhteiskuntapolitiikkaan vaikuttamisesta, viestinnästä, kapasiteetin kehittämisestä, hankkeiden edistämisestä sekä jäsenistön edustamisesta muiden toimijoiden suuntaan.

Instituto de Desenvolvimento Sustentável (ELO)

ELO on vuonna 1993 perustettu, Baixo Amazonasin alueen yhteiskunnallisille liikkeille teknistä tukea antava kansalaisjärjestö. Se neuvoo mm. strategisessa suunnittelussa, hanketoteutuksessa, kirjanpidossa ja viestinnässä liikkeitä, jotka haluavat suojella alueen metsiä ja parantaa niissä asuvien ihmisten elämänlaatua. Tällaisia ovat esimerkiksi alkuperäiskansat ja keräilijät. ELO toimii parhaillaan Baixo Amazonasin sosiaalisten liikkeiden verkoston koordinoijana. Verkostoon kuuluu alueen maataloustyöläisten ammattiyhdistysliikkeitä ja keräilijäreservaattien asukasyhdistyksiä.

Focus on the Global South

Focus on the Global South on toiminut vuodesta 1995 ja sen päämääränä on työskennellä yhdessä globaalin etelän kanssa uusliberalismin, militarismin ja yhtiövetoisen globalisaation haastamiseksi, kehittäen samalla oikeudenmukaisia ja tasa-arvoisia vaihtoehtoja. Focus, jolla on toimistot Bangkokissa, Delhissä ja Manilassa, toimii pääasiassa kaakkois-ja etelä-aasialaisten yhteiskunnallisten liikkeiden kanssa.

Acção Académica Para O Desenvolvimento Das Comunidades Rurais (ADECRU)

Acção Académica para o Desenvolvimento das Comunidades Rurais (ADECRU), on opiskelijoiden vuonna 2007 perustama ja 2009 rekisteröity järjestö. Se edistää maaseutuyhteisöjen omaehtoisuuteen, solidaarisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen perustuvaa kokonaisvaltaista kehitystä.

Conselho Nacional Das Populações Extrativistas (CNS)

Conselho Nacional das Populações Extrativistas (CNS) on vuonna 1985 perustettu, alun perin kuminkerääjien oikeuksien puolustamiseen keskittynyt kansanliike (aikaisemmalta käytti nimeä Conselho Nacional dos Seringueiros). Kuminkerääjät ovat olleet Brasilian Amazonian huonompiosaisin maataloustyöläisten joukko. Sittemmin CNS on laajentunut puolustamaan myös muiden Brasilian Amazonian keräilijäyhteisöjen asemaa.

Mekong Energy and Ecology Network (MEE Net)

Vuonna 2008 perustetun thaimaalainen Mekong Energy and Ecology Network (MEE Net) –järjestön tavoitteena on demokratisoida energiasektori tukemalla ihmisten osallistumista ja vaikuttamalla julkiseen politiikkaan ja päätöksentekoprosesseihin, joilla on vaikutusta Mekongin alueen luonnonympäristöön ja paikallisten ihmisten elämään. MEE Net on verkostoitunut aktivistien, järjestöjen, tutkijoiden ja paikallisyhteisöjen kanssa Mekongin alueen maissa: Kambodzhassa, Laosissa, Myanmarissa (Burma), Thaimaassa, Vietnamissa sekä Kiinan Yunnanin maakunnassa.

24.5.2018

Siemenpuun hallitus on tehnyt helmi-huhtikuussa 2018 uudet rahoituspäätökset neljälle hankkeelle kolmessa rahoituskokonaisuudessa. Kaksi hankkeista on järjestöjen yhteishankkeita -- toinen niistä on usean maan alueellinen hanke. Hankkeiden kestot vaihtelevat puolestatoista kolmeen vuoteen. Yhteensä rahoitusta myönnettiin 356 000 euroa.

23.1.2018

Intialaiset kansalaisjärjestöt ovat Siemenpuun hanketuen avulla jatkaneet työtään Intian alkuperäiskansojen eli adivasien laillisten metsäoikeuksien ja maarekisteröintien saamiseksi. Työn tuloksena hankekaudella 2016-2017 yli 4000 uutta perhettä sai rekisteröityä lailliset oikeudet maihinsa ja 96 kyläyhteisöä (yli 16000 ihmistä) sai hankittua oikeudet yhteisten metsäalueidensa hallintaan. Lisäksi yli 30000 perhettä ja 726 kylää jättivät sisään omat rekisteröintihakemuksensa. 342 kyläyhteisöä on laatinut jo mailleen kestävän metsienhoidon suunnitelman.

15.9.2015

Peter Kitelo on nuori, sanavalmis mies, joka puhuu niin paljon asiaa, että heikompaa hengästyttää. Tapasimme Kitelon Durbanissa, Etelä-Afrikassa, missä hän osallistui Siemenpuu-säätiön kumppanin Global Forest Coalitionin järjestämään yhteisöpohjaisen metsiensuojelun konferenssiin 31.8.-4.9.2015. Kitelo edusti tapaamisessa Chepkitale Indigenous People Development Project (CIPDP) -järjestöä, jonka työtä Siemenpuu myös parhaillaan tukee.

On Mali

6.6.2017

[Ruby van der Wekken] In the North, which hosts under its desert soil yet unexplored quantities of uranium and oil, two Touareg groups - the influential Ifoghass minority and the Imghoud majority - have seen for a long time a series of disputes due to the existing socio economic inequalities (between the groups, between the North and South of Mali, resulting from Mali’s peoples marginalisation at large from a global perspective), and rebellions have happened for decades.

Anthropocene — or plutocene? Highlights from a conference on political ecology

29.3.2016

[Marko Ulvila] In 2000, Paul Crutzen and Eugene Stoermer introduced the term anthropocene (pdf) to describe a new geological epoch caused by human activity. Since then the idea has gained acceptance and popularity. Now there is scientific journal with that name, and newspapers write how humans are now leaving a mark on a geological scale.

”Antakaa meille bambumme!”

15.9.2014

Parivartan-järjestön hankkeessa tuetaan bambutyöntekijöitten oikeuksia harjoittaa heidän perinteistä elinkeinoaan. Intian metsäoikeuslaki oikeuttaa heimoja keräämään metsätuotteita alueillaan, mutta lain toimeenpano on ollut puutteellista.