Yhteisöpohjainen metsänhallinta ja lainsäädäntö Riaulla

Verkostohanke tähtäsi Riaun provinssin metsien suojeluun vaikuttamalla poliittiseen päätöksentekoon, tukemalla kansalaisyhteiskunnan osallistumista metsäkadon pysäyttämiseksi, edistämällä ja valvomalla metsävaroihin liittyvän lainsäädännön toimeenpanoa, lisäämällä paikallis- ja alkuperäisyhteisöjen osallistumista ja oikeuksia luonnonvarojen hallintaan ja suojeluun, sekä lisäämällä tehokasta ja kestävää maisematason hallintaa suosademetsäalueilla.

Hankkeen kohdealueet kattoivat yli 50 % Sumatran saaren turvemaasta, joka vastaa 20 % koko Indonesian turvemaasta. Provinssin länsiosissa hanke kattoi myös vuoristoisemman metsäalueen, Rimban käytävän. Hankealueen ekosysteemeille tyypillistä on korkea lajien monimuotoisuus. Alue on tärkeä hydrologisesti, hiilinieluna, liikkumisessa sekä yhteisöjen elinkeinojen kannalta. Aluetta uhkaavat metsänhakkuut, metsäkato sekä turpeen kuivuminen sellu- ja öljypalmuplantaasien vuoksi. Ongelmana ovat yhtiöt, jotka syyllistyvät lahjontaan, sekä korruptoituneet päättäjät. Metsien olemassaolosta riippuvaiset yhteisöt ovat marginalisoituneet yhtiöiden valta-aseman myötä.

Jikalaharin keskustoimiston kanssa hanketta toteutti neljä muuta ympäristöjärjestöä: Mitra Insani, Elang, Hakiki ja Jaringan Mayarakat Gambut Riau (JMGR), sekä Riau Corruption Trial (RCT), joka on korruptiota ja oikeudenkäyntejä seuraava yhteistyöelin. Keskeisiä metodeja olivat työpajat ja koulutukset, tiedonkeruu selvitysten ja arviointien tekemiseksi, vaikuttamistyö ja kampanjointi, lakien toimeenpanon ja oikeusprosessien monitorointi sekä yhteisöpohjaisten metsänhallintalupahakemusten valmistelu kartoituksineen.

Hankkeessa saavutettiin seuraavia tuloksia: paineen kasvattaminen lainsäädännön toimeenpanemiseksi metsäsektorilla tapahtuneissa rikoksissa, lakien toimeenpanon laadun paraneminen (mm. syyttäjät, tuomarit ja poliisi ovat käyttäneet RCT:n monitorointimateriaalia työssään), hallitus otti tavoitteekseen saada 12.7. miljoonaa hehtaaria yhteisöpohjaisen metsienhallinnan piiriin (suurelta osin Jikalaharin vaikuttamistyön ansiota), Koran Tempo -viikkolehti valitsi Jikalaharin kanssa yhteistyötä lainsäädännön toimeenpanon seuraamisessa tekevän Riau Corruption Trial -ryhmän (RCT) korruption vastaiseksi nuorisoryhmäksi, RCT valittiin korruption vastaisen verkoston (JARI) koordinaattoriksi 2015, ympäristöministeriö suunnittelee adoptoivansa Jikalaharin oikeudenkäyntien seuraamisen konseptin, 2016 Gatra-viikkolehti valitsi Jikalaharin ikoniksi sen lakien toimeenpanon puolesta tekemän työn vuoksi, Jikalaharin korruptiotapausten parissa tekemän työn ansiosta korruption vastaisen komission (KPK) teknistä ohjeistusta vahvistettiin yhtiöiden toiminnan lainmukaisuuden valvonnassa, kolme Hutan Desa lupahakemusta (yhteensä 78 944 hehtaarille) ja 2 myönnettyä Hutan Desa lupaa (yhteensä 4 226 hehtaarille), Koto Lamossa saatiin vältettyä öljypalmuviljelmiä 400 hehtaarin edestä, Kamparin niemimaan metsäkadon estämiseksi ja tiedonvaihdon parantamiseksi on perustettu yhteistyöverkosto (Multi Stakeholder Forum for Kampar Peninsula) joka on patistanut metsäyhtiöitä tekemään kestävyyssitoumuksia, APP-yhtiö saatiin tekemään 140 540 hehtaarin kestävyyssitoumus.

Hankkeen maa tai alue : Indonesia Tilijärjestö: Jikalahari Hanke hyväksytty: 29.10.2014 Myönnetty tuki: 342 000 € Hankkeen toteutusaika: 12/2014 - 01/2018 Rahoituskokonaisuus: Metsä- ja rannikkoekosysteemien suojelu ja kestävä käyttö