Etsitkö keinoja kompensoida lentojesi hiilipäästöjä?

Kuten tiedämme, lentäminen on matkustusmuodoista ilmastolle kaikkein haitallisinta. Kuitenkin kansainvälinen lentoliikenne on säästynyt polttoaineveroilta ja sitä tuetaan taloudellisesti muutenkin. Lentoliikenteen päästöjä ei järjestelmällisesti kompensoida ja vain Ruotsi on ottanut käyttöön lentoveron.

Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä 12/2018 olleen arvion mukaan esimerkiksi edestakaisten Helsinki-Phuket (Thaimaa) –lentojen pitäisi maksaa 1100 euroa tavallisen 700 euron sijaan, jos hintaan sisällytettäisiin lentopetrolin polttoainevero ja arvonlisävero. Jos päälle lasketaan lennoista aiheutuneille noin yhden tonnin hiilidioksidipäästöille Sitran ehdottama hinta 0,1 euroa kiloa kohti, matkan reilumpi hinta nousee satasella 1200 euroon.

Maailmalla on suuri määrä yrityksiä ja järjestöjä, joiden kautta lentojen ilmastopäästöjä voi kompensoida vapaaehtoisesti. Kompensointilaskureiden ja päästöjen vähentämishankkeiden laatu kuitenkin vaihtelee. Pahimmassa tapauksessa varoja saatetaan käyttää tropiikissa vierailla puulajeilla istutettuihin plantaaseihin, jotka syrjäyttävät paikallisia perinteisiä elinkeinoja. Kukaan ei myöskään takaa sitä, että istutetut puut kasvavat ja sitovat hiiltä pitkään.

Siemenpuu ei halua puhua lentopäästöjen (tai muiden ilmastopäästöjen) kompensoinnista, sillä lentämistä ja päästöjä olisi vähennettävä radikaalisti esimerkiksi korkean verotuksen ja lentorajoitusten avulla. Myös teknologisella kehityksellä on roolinsa.

Siemenpuu ottaa lahjoituksia vastaan mielellään yksityishenkilöiltä tai yrityksiltä, jotka miettivät keinoja korvata lentämisestä aiheutuvia ilmastohaittoja. Kompensaation sijaan puhumme mahdollisuudesta tukea etelän järjestöjen suunnittelemia ja toteuttamia hankkeita, joilla suojellaan ja käytetään kestävästi hiilivarannoiltaan rikkaita metsä- ja rannikkoekosysteemejä.

Esimerkiksi Brasilian Amazonian alueella Siemenpuun tukeman CNS-järjestön suunnittelu- ja vaikuttamistyön pohjalta perustettiin uusia keräilyreservaatteja yli 2,6 miljoonan hehtaarin alueelle vuosina 2015-2017. Indonesiassa Siemenpuun tukemissa hankkeissa on estetty suosademetsien tuhoamista, istutettu uusia mangrovealueita ja vaikutettu siihen, että maassa on nyt edistyksellinen yhteisömetsätalouspolitiikka. Intiassa olemme tukeneet alkuperäiskansojen oikeuksia puolustavien järjestöjen tuloksekasta toimintaa perhe- ja yhteisökohtaisten metsien hallinnan rekisteröintien ja kestävän hyödyntämisen hyväksi. Katso lisää työmme tuloksista vuosina 2015-2017 täältä ja vuonna 2018 täältä. Lue Siemenpuun rahoitusteemojen kuvaukset täältä ja muista lahjoitusvaihtoehdoista täältä.