Buen Vivir

Buen vivir -käsite merkitsee  vaihtoehtoa koko kehityksen käsitteelle. Se on eräänlainen kollektiivisen hyvinvoinnin käsite, joka kumpuaa yhtäältä postkoloniaalisesta kehityskriittisestä keskustelusta ja toisaalta Andien alueen alkuperäiskansojen maailmankatsomuksista. Buen vivir (tai vivir bien) on kontekstisidonnainen eettinen näkemys hyvästä elämästä, jonka keskeisenä arvona on kunnioitus elämää ja luontoa kohtaan. Ajattelussa luontoa ei nähdä objektina, vaan subjektina. Yhteisön jäseninä eivät ole vain ihmiset, vaan myös muut elolliset olennot. Buen vivir -keskustelut voidaan nähdä reaktiona hyödykkeistymistä vastaan. Elämän arvoja ei voida palauttaa vain taloudelliseen hyötyyn, vaan muut merkityksenannon ja arvon muodot ovat keskeisempiä. Buen vivirin ytimessä ovat myös yhteisöjen oikeudet perinteisiin elämänmuotoihinsa.
 
Argentiinalaisen jälkikolonialismin tutkijan Walter Mignolon mukaan kyse on yhteisöpohjaisten paikallisten identiteettien pluriversaaleista mahdollisuuksista elää kilpailun sijaan harmoniassa. Toisin kuin kehitysajattelussa, jossa pyritään muuttamaan muiden elämismaailmoja, kyse on monien eri maailmojen rinnakkaiselon mahdollisuudesta. Monet alkuperäiskansat esimerkiksi Andien alueella jäivät aikoinaan siirtomaahallinnon ja modernin yhteiskunnan ulkopuolelle. Valtasuhteiden näkökulmasta ne ovat näyttäytyneet alemmuuden kautta; ne ovat kuitenkin selvinneet ja säilyneet osin riippumattomina ja autonomisina suhteessa moderniin, kapitalistiseen yhteiskuntaan. Mignolon mukaan Buen vivir -ajattelulla on mahdollisuus avata radikaaleja dekoloniaalisia vaihtoehtoja. “Vallankumousta ei ole ilmoitettu ensi viikoksi. Mutta kyseessä on kiistämätön ja pysäyttämätön dekoloniaalinen tiedollinen, poliittinen, taloudellinen ja eettinen marssi kohti tulevaisuutta.”

Andien eri alkuperäiskansojen kielissä on kussakin oma hyvän elämän (buen vivir) käsitteensä. Kechuankielinen sumak kawsay tarkoittaa ’elämän täyteyttä yhteisössä yhdessä muiden ihmisten ja luonnon kanssa’. Aymarankielinen suma qumaña on merkitykseltään samankaltainen, muttei aivan identtinen. Buen vivir onkin eräänlainen kattokäsite ja monikulttuurinen keskustelualusta, jossa on tilaa eri näkemyksille, joiden täysi merkitys avautuu vain niiden omassa sosiaalisessa ja ekologisessa yhteydessään. Tähän liittyy myös käsitteen kääntämisen vaikeus. Käsitteelle olisi haettava aina kunkin paikallisen kielen ja kulttuurin mukainen ilmaus. Toisaalta, kun viitataan Buen vivir -käsitteeseen edellä kuvattuna kattoterminä, sen kääntäminen esimerkiksi englanniksi tai suomeksi saattaa häivyttää näkyvistä sen syntyhistorian kannalta olennaisia ulottuvuuksia ja vähentää sen dekolonialisoivaa voimaa.

 

Buen vivir -käsitteen saama maailmanlaajuinen huomio liittyy osin siihen, että Ecuadorin ja Bolivian uudistusmieliset hallitukset ovat ottaneet buen vivirin (Boliviassa vivir bien) osaksi politiikkaohjelmiaan ja kirjanneet sen periaatteet myös maiden uusittuihin perustuslakeihin (Ecuadorissa 2008 ja Boliviassa 2009). Tähän liittyy myös Äiti Maan (pachamama) oikeuksien kirjaaminen perustuslakiin. Buen vivir -ajattelu on siis siirtynyt liikkeiden käytöstä osaksi uuden hallinnon kieltä ja tavoitteita. Tätä voi pitää merkittävänä saavutuksena. Toisaalta käsitteen saama kritiikki liittyy usein siihen, millä tavalla sitä on sovellettu hallinnon virallisiin ohjelmiin ja tavoitteisiin. Joidenkin kriitikoiden mukaan sen merkitys on niissä usein liudentunut tarkoittamaan joko länsimaista inhimillisen kehityksen käsitettä tai sitä on käytetty vain korvaamaan kehityksen käsite.  Samalla hallitukset ovat näissä maissa myös edistäneet suuren mittaluokan kehityshankkeita ja kaivannaisteollisuutta, mikä alkuperäiskansaliikkeiden mukaan on täysin ristiriidassa buen vivir -ajattelun kanssa. Buen vivir -periaatteiden ja Äiti Maan oikeuksien kirjaaminen perustuslakiin mahdollistaa kuitenkin suurhankkeiden legitimiteetin ja laillisuuden kyseenalaistamisen aiempaa vahvemmalla tavalla.

Alkuperäisenkansojen liikkeet ovat tuottaneet uudenlaista, vaihtoehtoista globalisaatiota. Yhtenä tekijänä on se, että kiihtyvä resurssien haltuunotto tapahtuu pitkälti maailman alkuperäiskansojen alueilla. Toisaalta olennaisempaa on, että alkuperäiskansojen maailmankatsomuksien kautta on rakennettu uudenlaisia vaihtoehtoja, jotka haastavat perusteellisesti kasvukeskeisen talousajattelun.

Mira Käkönen

 

Lähteet:

Beyond Development: Alternative visions from Latin America

Eduardo Gudynas: Buen Vivir, Today's Tomorrow

Focus on the Global South: Learning from our roots, a Conversation on Vivir Bien

Learning from our roots: A conversation on Vivir Bien - See more at: http://focusweb.org/content/learning-our-roots-conversation-vivir-bien#s...
Learning from our roots: A conversation on Vivir Bien - See more at: http://focusweb.org/content/learning-our-roots-conversation-vivir-bien#s...

Walter Mignolo: The Darker Side of Western Modernity: Global Futures, Decolonial Options. Duke University Press, 2011

Sorry no projects available.

Sorry no organisations available.

4.3.2016

Siemenpuu-säätiö esittää
SÄRJETTY MAA

''Ihmisille on tullut tarpeita. Tai ei niitä noin vain ole tullut. Niitä on syötetty ihmisille. Pitää olla monta autoa pihalla ja isot talot. Pakkohan siinä on haalia ja hyväksikäyttää, että sellainen onnistuu.''

On how change (can) happens

20.12.2017

[Satu Ranta-Tyrkkö and Ruby van der Wekken] After Nepal (see Ruby's previous blog), the journey with South Asian Dialogues on Ecological Democracy (SADED) continued on 15-20 November in India. Also in India, the need for Ecological Democracy and the approach of SADED is clear. Also in India the negative trends of climate destabilisation, loss of biological diversity and increasingly authoritarian regimes continue despite the widely shared desire to prevent environmental crisis and to live in democratic societies.

Anthropocene — or plutocene? Highlights from a conference on political ecology

29.3.2016

[Marko Ulvila] In 2000, Paul Crutzen and Eugene Stoermer introduced the term anthropocene (pdf) to describe a new geological epoch caused by human activity. Since then the idea has gained acceptance and popularity. Now there is scientific journal with that name, and newspapers write how humans are now leaving a mark on a geological scale.

Kuulumisia Särjetty maa -esityksen harjoituksista: Turisti olen minä

11.3.2016

[Tatu Järvinen] Esityksen promokuvat on kuvattu. Kohtauksia lyödään lukkoon, tarkennetaan, hiotaan. Prosessi etenee omalla vauhdillaan huolimatta ihmisistä joita se kuljettaa. Esityksen tekeminen on sitä. Se on käymisprosessi jonka lopputulos on aina tekijöistään irrallaan. Kukaan ei pysty hallitsemaan luovaa prosessia, ainoastaan ohjaamaan sen suuntaa. Esityksen valmistuksessa täytyy puheenvuoro lopulta antaa aina esitykselle itselleen. Kitaristi Robert Fripp on sanonut: "musiikki valitsee joskus hyvin yllättävän ihmisen ilmentämään itseään".