Metsä- ja rannikkoekosysteemien suojelu ja kestävä käyttö

Jäljellä olevien trooppisten metsien ja rannikkoekosysteemien suojeleminen on erittäin tärkeää niiden sisältämien hiilivarantojen ja biologisen monimuotoisuuden takia, niiden luomien elinympäristöjen ja kulttuurisen pohjan kannalta sekä luonnon itseisarvon vuoksi.

Pelkästään Indonesiassa ja Brasiliassa, huolimatta maiden monista positiivisista toimista ja sitoutumisesta metsäkadon pysäyttämiseen, noin 1,3 miljoonaa hehtaaria metsää katoaa vuosittain. Syinä tähän ovat etupäässä metsänhakkuut, maankäytön muuttaminen sellun ja palmuöljyn tuotantoa varten, laiduntaminen sekä muut ihmisen aiheuttamat toimet. Turvesoihin ja muihin trooppisiin metsiin sitoutuneen hiilivaraston pieneneminen on vienyt Indonesian ja Brasilian suurimpien hiilidioksidipäästäjien joukkoon. Näiden päästöjen pysäyttäminen on elintärkeää ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.

Myös rannikoiden ekosysteemit heikentyvät huolestuttavalla vauhdilla. Esimerkiksi Indonesiassa 30-40 prosenttia mangrovemetsistä ja meriruohikoista on menetetty viime vuosikymmenten aikana, etupäässä saastumisen, rakentamisen, suuren mittaluokan kalan- ja katkaravun viljelyn, tuhoisien kalastusmenetelmien, maanvaltauksen ja metsäkadosta johtuvan sedimentaation vuoksi.

Tämä rahoitusteema jatkaa Siemenpuun aiempaa työtä, jota se on tehnyt trooppisten metsien suojelua edistävien järjestöjen kanssa Brasilian Amazoniassa ja Indonesiassa. Molemmissa maissa on nähty positiivisia esimerkkejä metsäalueiden osoittamisesta yhteisöpohjaiseen suojeluun ja kestävään käyttöön. Siemenpuu on tukenut metsien yhteisöpohjaiseen hallintaan liittyvää vaikuttamistyötä sekä paikallisten järjestöjen ja yhteisöorganisaatioiden kapasiteetin vahvistamista.

 

Brasiliassa Amazonian keräilijäväestön liike, alun perin kuminkerääjäliikkeenä tunnettu, alkoi vaatia keräilijäreservaattien perustamista vuonna 1985. Heidän visiossaan reservaatit olivat osa ekologista maatalousreformia, jonka avulla syrjityt ja metsistä riippuvaiset yhteisöt voisivat saada toimeentulon ja taata metsien säilymisen. Nykyäänkin keräilijäyhteisöt jatkavat kestävää elämää keräilytuotteiden avulla. Keräilijäreservaatit kattavat nykyään noin 42 miljoonan hehtaarin alan Amazonian alueella, mutta yhteisöjen maanhallintavaatimuksia on tehty kaksinkertainen määrä. Keräilijäliike vaatii uusien alueiden vahvistamisen lisäksi käyttölupien myöntämistä, metsänhoitosuunnitelmien vahvistamista, kolmansien osapuolten aseman ratkaisemista sekä keräilijöiden elinkeinojen kehittämistä maassa, jossa ympäristöteemojen painoarvo päätöksenteossa on heikentynyt nopeasti.

Indonesiassa Siemenpuu on tukenut ympäristöjärjestöjä etenkin niiden toimissa paljon hiiltä sisältävien suo- ja muiden sademetsien suojelussa, alkuperäiskansojen ja muiden metsäyhteisöjen oikeuksien edistämisessä sekä kestävien elinkeinojen tukemisessa vuodesta 2003 lähtien. Iso osa tuesta on suunnattu Riaun maakuntaan Sumatralle, missä Siemenpuun tuki on osaltaan auttanut 1,25 miljoonan hehtaarin laajuisen suometsäalueen suojelemisessa hakkuilta ja niiden muuttamiselta istutusmetsiksi.

Muualla Indonesiassa Siemenpuun tuki on edistänyt yhteisöpohjaista metsänsuojelua ja -hoitoa sosiaalisen metsätalouden (hutan desa ja hutan adat) menetelmillä, kouluttamalla ja tukemalla nuoria aktivisteja sekä julkisen näkyvyyden saamiseksi mediakampanjoilla, lyhytfilmeillä ja muilla julkaisuilla. Vuosina 2016-2017 tukea annettiin pilottihankkeiden kautta myös yhteisöpohjaiseen mangrovensuojeluun Etelä-Sumatralla, Länsi- ja Itä-Kalimantanilla sekä Pohjois-Sulawesillä. Siemenpuu on tukenut Forest Watch Indonesian koordinoiman mangrovensuojeluun liittyvän järjestöverkoston perustamista.

 

Siemenpuu edistää metsä- ja rannikkoekosysteemien suojelua sosiaalisesti kestävästi ja huomioiden näistä ekosysteemeistä riippuvaisten alkuperäis- ja muiden paikallisyhteisöjen oikeudet. Tavoitteena on tukea sellaisia parhaita käytäntöjä ja yhteiskuntapolitiikkaa, jotka auttavat pysäyttämään metsäkadon ja luonnonvarojen köyhtymisen sekä edistävät yhteisöjen oikeuksia kestäviin elinkeinoihin. Trooppisten sademetsien lisäksi nostetaan esiin soiden, mangrovemetsien ja meriruohikoiden merkitystä myös globaalin hiilenkierron kannalta.

***

Lue lisää Siemenpuun kehitysyhteistyöohjelmasta 2018-2021. Lue myös tausta-artikkeli metsistä ja tutustu Metsän jäljillä -kirjaan. Tämä teemakokonainaisuus perustuu entisen Indonesia-ohjelman ja Latinalaisen Amerikan ohjelman kokemuksille.

1.6.2020

Hankkeessa tarkastellaan kahden yhteisömetsäalueen hallinnan käytäntöjä suhteessa niiden luvissa dokumentoituihin periaatteisiin, kartoitetaan alueiden luonnonvarat, tarkistetaan tai laaditaan kartoituksen pohjalta metsänhoitosuunnitelmat, identifioidaan luonnonvarojen vaalimisen kannalta kestävät tulonhankintavaihtoehdot, sekä koulutetaan yhteisöjen metsänhallintaelimiä läpinäkyvyyden ja tilivelvollisuuden vahvistamiseksi.

15.4.2020

Hankkeessa järjestetään työpaja Barconnie-Harmonvillen yhteisömetsän suojelun vahvistamisesta ja toimeentulomahdollisuuksien monipuolistamisesta, pystytetään metsien suojelusta kertovia tauluja ja vahvistetaan yhteisömetsän hallintaorganisaation roolia ja vastuita. Yhteisölle hankitaan kalastusvälineitä proteiinipitoisen ravinnon saatavuuden ja toimeentulon parantamiseksi, jotta metsään kohdistuva paine vähenee ja edistetään yhteisöpohjaista metsien suojelua.

21.5.2019

Brasilian Amazonian perinteinen keräilijäväestö puolustaa olemassa olevia keräilijäsuojelualueita Brasilian vallassa olevan hallituksen suojelualueisiin kohdistuvan vihamielisen politiikan tuomia uhkia vastaan. Hanke edesauttaa keräilijäväestön sisäistä järjestäytymistä, sen vaikuttamistoimintaa erityisesti kansallisella tasolla, sekä sen yhteistyösuhteiden tiivistämistä muiden samanmielisten sosiaalisten liikkeiden ja kansainvälisten tukijoiden kanssa. Vuonna 2019 järjestetään keräilijäliikkeen alueelliset kokoukset kaikissa Amazônia Legal -alueen yhdeksässä osavaltiossa.

5.11.2018

Hankkeessa lisätään kohdealueen asukkaiden tietoisuutta mangrovemetsien tärkeydestä, ennallistetaan mangrovemetsiä kahdessa kohdekylässä, vahvistetaan kylien kalastajien osuuskuntien kapasiteettia, koulutetaan kalastajia kalankasvatuksessa, jalostuksessa ja markkinoinnissa sekä tarjotaan heille intensiivistä neuvontaa ja ohjausta.

5.11.2018

Hankkeessa suojellaan mangrove- ja turvesuometsiä yhteisömetsätaloutta edistämällä: tapaamalla alueellisia metsäviranomaisia, järjestämällä työpajoja yhteisömetsätalouden käytännöistä ja tarkastamalla kuuden hankekylän metsäalueet maastossa. Kyläyhteisöjen kapasiteettia hallinnoida kyliensä metsäorganisaatiota vahvistetaan kouluttamalla kylien metsänhallintayksiköitä johtamisessa ja hallinnossa sekä metsäpalojen ennaltaehkäisyssä ja turvamekanismeissa.

5.6.2018

Hankkeessa edistetään metsä- ja maankäyttölakien toimeenpanoa keräämällä todistusaineistoa turve- ja metsäpaloista, laittomista hakkuista ja maankäyttörikkomuksista, seuraamalla oikeudenkäyntejä, välittämällä tietoa tapauksista, kampanjoimalla ja kouluttamalla juridisia tarkkailijoita.

Kolme ympäristöaktivistia perusti SESDevin vuonna 2009 huolestuttuaan öljypalmun viljelyn aiheuttamasta maankäytön paineesta Kaakkois-Liberiassa, jossa pääosa maan jäljellä olevasta luonnonmetsästä sijaitsee. SESDevin tavoitteena on tukea kehitysmalleja, jotka edistävät sosiaalista, taloudellista ja ympäristöoikeudenmukaisuutta erityisesti vallalla olevassa kehitysmallissa marginalisoiduimpien maaseudun yhteisöjen, naisten ja nuorten näkökulmasta.

JAPESDA (”Advocacy Network Natural Resources Management”) perustettiin Gorontalossa, Pohjois-Sulawesilla vuonna 2001 kahdeksan ympäristöjärjestön toimesta, mutta muutettiin sittemmin henkilöjäsenyyteen pohjaavaksi järjestöksi. JAPESDAn päämääränä on tukea luonnonvarojen hallinnan suvereniteettia ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Se on tehnyt aktiivista vaikuttamistyötä ihmisoikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon puolesta sekä luonnonvarojen hallintaan liittyen, tutkimustyötä luonnonvarojen hallinnasta sekä järjestänyt koulutuksia.

SDI on vuonna 2004 rekisteröity liberialainen kansalaisjärjestö. Sen tavoitteena on muuttaa luonnonvaroihin liittyvää päätöksentekoa ja edistää Liberian luonnonvarojen hallinnasta saatavien hyötyjen jaon oikeudenmukaisuutta. Visiona on kestävyyteen, hyvään hallintoon ja paikallisyhteisöjen osallisuuteen perustuva luonnonvarojen hallinta.

SAMPAN ("Friends of Coastal Communities") on Länsi-Kalimantanilla toimiva ympäristöjärjestö, joka on perustettu vuonna 2009. Sen tarkoituksena on luoda ja edistää reilua ja kestävää hallintoa vedenjakaja- ja rannikkoalueilla sekä turvata näillä alueilla asuvien ihmisten hyvinvointia. Puolet SAMPANin työntekijöistä on naisia. SAMPAN kehittelee ja valmistaa myös erilaisia lennokkeja ja koptereita, joita käytetään alueiden kuvaamiseen ja kartantamiseen.

CNS on vuonna 1985 perustettu, alun perin kuminkerääjien oikeuksien puolustamiseen keskittynyt kansanliike. Kuminkerääjät ovat olleet Brasilian Amazonian huono-osaisin maataloustyöläisten joukko. Sittemmin CNS on laajentunut puolustamaan myös muiden Brasilian Amazonian keräilijäyhteisöjen asemaa. Se tavoittelee ekologista maatalousreformia, keräilijäreservaattien perustamista, metsien ja luonnonvarojen suojelua reservaattien alueella, niissä asuvien ihmisten elämänlaadun parantamista, järjestäytymistä sekä oikeuksien toteutumista. CNS:n vaatimuksiin kuuluvat mm.

Jikalahari on Riaun ympäristöjärjestöjen katto-organisaatio, joka perustettiin 29 järjestön toimesta vuonna 2002. Jikalaharin missiona on kamppailla Riaun jäljellä olevien metsien pelastamiseksi ja paikallisyhteisöjen metsäluonnonvaroihin liittyvien etujen puolustamiseksi. Jikalaharin keskustoimistolla on myös omaa hanketoimintaa, ja vaikuttamistyöstä on tullut sen vahvuus.

27.8.2019

Tiedote, 27.8.2019   (päivitetty 25.9.2019)

16.10.2020

[Joaquim Belo] Historian saatossa Amazonian luonto ja siellä asuneet ihmissukupolvet ovat kärsineet valloittajien harjoittamasta ryöväämisestä. Tämän hyökkäysten ketjun myötä olemme jo menettäneet suuren osan alueemme luonnon monimuotoisuudesta. Noita luonnonvaroja kaipaavat nyt lukemattomat paikallisyhteisöt, jotka kärsivät ruoan puutteesta, sillä metsät ja joet ovat perinteisesti suoneet yhteisöille ruokaturvan.

21.5.2019

[Jenni Etelämäki] Toukokuun alussa Helsingissä vierailivat Brasilian kansallisen keräilijäväestön liiton CNS:n edustajat, puheenjohtaja Joaquim Belo ja kansainvälisten suhteiden neuvonantaja Juan Carlos Carrasco. Suomen sosiaalifoorumissa 5.5.2019 järjestetyssä yleisötapahtumassa kuultiin Belon kertomana Amazonian keräilijäväestön näkökulmia ilmastonmuutokseen ja Bolsonaron ajan Brasiliaan.