Metsäyhteisöjen biokulttuuriset oikeudet

Alkuperäiskansat ja perinteiset metsäyhteisöt ovat tärkeitä maailman biologisen monimuotoisuuden ja niihin liittyvien kulttuurien suojelijoita. Viimeisten vuosikymmenten aikana tämä rooli on tunnustettu ja yhteisöjen oikeuksia vahvistettu metsien ja niiden monimuotoisuuden hoitamiseksi yhteisöjen oman ymmärryksen ja käytänteiden pohjalta. ’Biokulttuuriset oikeudet’ viittaa yhteisön perinteiseen oikeuteen hoitaa maata, vesiä ja muita yhteisvarantoja – nämä oikeudet tunnustetaan lisääntyvässä määrin kansainvälisessä ympäristölaissa.

Biokulttuuriset oikeudet tunnustavat yhteisön identiteetin, kulttuurin, hallintojärjestelmän, henkisyyden ja elämäntavan sidonnaisuuden yhteisön luonnonympäristöön. Siksi ne voidaan nähdä elämän oikeuksina sen monimuotoisuuteen, jossa ihmiskulttuurit ja muut maapallon elävät olennot pitävät huolta toisistaan. Monimuotoisuus, jota yhteisöt haluavat suojella, voidaan esittää biokulttuuristen protokollien kautta – niissä yhteisöt voivat vaatia biokulttuurisia oikeuksia heidän kansainvälisesti tunnustettuina perinneoikeuksinaan. Lataa ja lue tästä tausta-artikkeli biokulttuurisista oikeuksista (pdf, 0,3 mt).

 

Vaikka YK:n kansainväliset sopimukset ja julistukset alkuperäiskansojen oikeuksien ja niiden mukana biokulttuuristen oikeuksien suhteen on laajasti tunnustettu ja ne on kirjattu useiden maiden lainsäädäntöön, lakien käytännön toteuttaminen ja niihin sitoutuminen on usein riittämätöntä.

Ilman alkuperäiskansayhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan vahvaa ja koordinoimatonta painetta relevanttien lakien toimeenpano pysyy hitaana ja alimitoitettuna. Kansalaisyhteiskunnan toimia tarvitaan usealla tasolla, esim. yhteisöjen kapasiteetin vahvistamisessa, lakien toimeenpanon seuraamisessa sekä vaikuttamis- ja kampanjatyössä. Valitettavasti kansalaisyhteiskuntien poliittisluonteisen toiminnan toimintaympäristö kapenee maailmalla jatkuvasti.

Alkuperäisyhteisöjen mahdollisuus puolustaa oikeuksiaan on usein rajallinen muun muassa kielellisten ja kulttuuristen syiden vuoksi. Lisäksi alkuperäiskansojen yhteisöjen syrjäisen sijainnin vuoksi laki- ja hallintoinstituutioiden palvelut ja prosessit eivät ole helposti saavutettavissa, mikä tekee yhteisöistä erityisen haavoittuvia oikeuksien loukkauksille, kuten pakkosiirroille, aliravitsemukselle ja äärimmäiselle köyhyydelle.

Kun tila paikalliselle aktivismille kapenee ja haasteet ovat globaaleja, oikeuksiin liittyvän työn menestyminen vaatii kansainvälistä työtä, tukea, jakamista ja monitorointia.

Biokulttuuristen oikeuksien dokumentointi ja vaatimukset voivat näyttää esimerkkiä kuinka valtion ja muiden tahojen tulisi ottaa huomioon yhteisöjen perinteiset, kansalliset ja kansainväliset lait ja sopimukset. Biokulttuuristen oikeuksien protokollat täytyy kehittää kulttuurisesti juurtuneiden osallistavien prosessien ja yhteisöjen tasa-arvoisen päätöksenteon kautta, joka perustuu perinteisiin normiin, lakeihin ja arvoihin.

Biokulttuurista monimuotoisuutta suojellaksemme tarvitsemme antaa tukea sille

  • kuinka erilaiset alkuperäiskansa- ja paikalliset kulttuurit ovat omanlaisella tavallaan sopeuttaneet elämänsä paikalliseen ympäristöön ja sen uusiutumiseen
  • kuinka alkuperäiskansa- ja paikalliset kulttuurit voivat jatkaa ympäristönsä monimuotoisuuden ylläpitämistä, ja kuinka he ymmärtävät Maan elämän monimuotoisuuden näiden kulttuurien jatkuvuuden ylläpitäjänä

 

Siemenpuu vahvistaa alkuperäis- ja muiden paikallisten yhteisöjen biokulttuurisia oikeuksia ja kapasiteettia metsien kestävään käyttöön ja suojeluun. Tärkeä ohjelmallinen elementti yksittäisten hankkeiden välillä tulee olemaan biokulttuuristen yhteisöprotokollien tekeminen tai vastaava dokumentaatio ja niiden käyttö relevanttien yhteisöoikeuksien vaatimiseen. Hankerahoituksella tuetaan yhteisöjen kestävään elämäntapaan liittyvien oikeuksien toteutumista ja mahdollisuuksia osallistua niihin vaikuttavaan päätöksentekoon.

Voit ladata Siemenpuun vuosina 2017-2018 tukemista adivasihankkeista tehdyn biokultuurisia yhteisöprotokollia koskevan selvityksen täältä (pdf, 5,0 Mt). Selvityksen on tehnyt Ville-Veikko Hirvelä.

***

Lue lisää Siemenpuun kehitysyhteistyöohjelmasta 2018-2021. Lue tästä lisää Siemenpuun aiemmasta adivasi-ohjelmasta, jonka kokemuksille teema pitkälti pohjautuu. Lue tästä artikkeli metsien merkityksistä ja tutustu Metsän jäljillä -kirjaan.

15.4.2020

Metsästäjä-keräilijäyhteisöt Keniassa ovat jatkuvasti menettäneet elinalueitaan mm. metsä-, maatalous- ja kaivostoiminnalle sekä joutuneet häädetyiksi luonnonsuojelualueita perustettaessa tai laajennettaessa. Lisäksi ulkopuoliset yhteisöt ovat vallanneet alkuperäiskansoille kuuluvia maita omien tarpeidensa pohjalta. Tämän hankkeen osalta nämä mainitut haasteet kohtaavat yhtälailla Mau-metsän ogiekeja, Mukogodo-metsän yiakuja että Embobut-metsän sengwereitä.

14.11.2019

Nepalin kansallisessa metsäpolitiikassa ja paikallisissa yhteisömetsäryhmien metsien hallintasuunnitelmissa ei ole yksiselitteisiä määritelmiä alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen biokulttuurisista oikeuksista. Tämän hankkeen puitteissa pyritään vahvistamaan näitä oikeuksia lainsäädännössä sekä eri hallintotasojen politiikkalinjauksissa ja suunnitelmissa.

Hankkeessa on seuraavia ulottuvuuksia:

9.12.2019

Nepalin kolmella hallinnon tasolla (liittovaltio-, osavaltio- ja paikallistaso) huomion pääasiallisena kohteena on ollut infrastruktuurikehitys. Tämä on kuitenkin tapahtunut ilman systemaattista suunnittelua ja ympäristöä vahingoittaen, haitaten mm. kestävää maataloustuotantoa, puhtaan veden saatavuutta ja lisäten haavoittuvuutta luonnontuhoille. Hallinnon eri tasot ovat myös halukkaita saamaan oman osansa paikallisista resursseista – samalla heikentäen käyttäjäryhmien valtaa.

9.12.2019

Nepalissa on meneillään lukuisia yhteisöjen biokulttuurisille oikeuksille merkittäviä lainsäädännöllisiä prosesseja. Näissä prosesseissa huomioidaan kuitenkin hyvin vähäisessä määrin metsäyhteisöjen oma ääni, erityisesti nuorten osalta. Tässä hankkeessa tarkoitus nostaa esiin myös nuorten näkökulmat metsähallinnan prosesseihin liittyen.

9.12.2019

Myanmarin Chin-osavaltion kukkulaisilla ja vaikeapääsyisillä metsäalueilla elävän dai- alkuperäiskansan metsäalueet ovat Myanmarin kansainvälisen avautumisen kautta enenevästi intensiivisen ulkopuolisen teollisen hyödyntämisen uhkaamia. Oikeuksiensa puolustamiseksi dai-kansan johtajat ovat nähneet, että maihinsa liittyvien oikeuksien puolustamiseksi dai-yhteisöjen on keskinäisessä yhteistyössä välttämättä virallisesti kartoitettava asuinalueensa, niiden luonnonolosuhteet sekä perinteiset elämän ja metsien hallinnan muodot.

25.3.2020

Hankealue on neljä kylää Shan-osavaltion eteläosissa Ywar Ngan -yhteisössä (Township). Alueelle kohdistuu paineita yhteisömaille mm. kaivosteollisuuden taholta. Yhteisöjen oikeuksien turvaamiseksi hankkeessa tehtävänä on yhteisömetsien kartoitus ja yhteisöjen tietoisuuden lisäys oikeuksistaan. Kartoituksen pohjalta tuotetaan kirja ja video perinteiseen maankäyttöön, hallintajärjestelmiin, toimeentulon muotoihin, arvoihin, yhteisöjen ongelmien ratkaisutapoihin sekä paikalliseen biodiversiteettiin liittyen. Hanketta johtaa neljä järjestön henkilökuntaan osallistuvaa nuorta ja sen toteutukseen osallistuu vähintään 12 yhteisöjen nuorta edustajaa. Yhteistyökumppaneina hankkeessa on muutama muu paikallinen kansalaisjärjestö.

14.11.2019

Kayahin osavaltiossa alkuperäiskansojen maita uhkaa laajaperäinen taloudellisten intressien ohjaama haltuunotto mm. puutuotantoon ja kaivosteollisuuteen. Vain hyvin harvoilla on minkäänlainen rekisteröinti maihinsa.

14.11.2019

Hankkeessa kerätään tietoa Myanmarin alkuperäiskansayhteisöjen tämänhetkisestä oikeudellisesta asemasta ja luonnonvarainhallinnan rakenteista ja näihin kohdistuvista paineista. Tarkastelussa on mm. se, miten alkuperäiskansojen tapaoikeudelliset luonnonvarainhallinnalliset rakenteet ja haasteet liittyvät heidän elämäänsä ylläpitäviin ja toimeentuloonsa liittyviin oikeuksiin ja miten nämä oikeudet ovat suhteessa Myanmarin kansalliseen lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin. Tiedon keruuseen mobilisoidaan koko Burma Environment Working Group verkosto.

22.3.2018

Hanke toteutetaan 94 kylässä Chhattisgarhin osavaltiossa Kankerin ja Kondagaonin piirikunnissa. Siinä tuetaan pardhi-adivasien toimintaa oikeuksiensa ja toimeentulonsa puolesta. Pardhit ovat perinteisesti nomadinen (vaelteleva) metsästäjä-keräilijäheimo. Pardhit ovat olleet erittäin hyljityssä ja alistetussa asemassa jo Intian siirtomaakaudelta lähtien. Heitä on kohdeltu lainsuojattomina, jotka ovat joutuneet lähes kaikkien – myös muiden adivasiryhmien – syrjimäksi. Perinteinen toimeentulonlähde heille ovat olleet bambukäsityöt.

POINT (Promotion of Indigenous and Nature Together) perustettiin maaliskuussa 2012. Järjestön perustajat ovat kuitenkin työskennelleet kansalaisyhteiskunnan ja alkuperäiskansojen oikeuksien hyväksi vuodesta 2007 lähtien. Se perustettiin vastauksena alkuperäiskansojen oikeuksien puolesta työskentelevien heidän itsensä johtamien organisaatioiden puutteeseen.
POINT toimii yhdessä erilaisten sidosryhmien kanssa Myanmarin alkuperäiskansojen oikeuksien ja luonnonvarojen kestävän hallinnon edistämiseksi ja suojellakseen niiden perinteitä ja  asuinalueita.

FECOFUN on yhteisömetsätaloutta harjoittavien paikallistoimijoiden vuonna 1995 perustama järjestö. Se edistää yhteisöjen oikeuksia metsiin ja biodiversiteettiin, metsistä riippuvaisten alkuperäis- ja paikallisyhteisöjen kapasiteettia kestävän metsienhallinnan saavuttamiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi, demokraattisen hallinnon institutionaalistamista sekä yhteisötason tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta yhteisömetsätalouden ja suojelun avulla.

CIPDP on Chepkitalen ogiekien vuonna 2003 rekisteröity kenialainen kansalaisjärjestö. Sen tavoitteena on varmistaa Chepkitalen ogiekien oikeuksien toteutuminen. Pääpaino on maaoikeuksissa, sillä ogiekien häätö heidän perinteiseltä asuinalueeltaan on johtanut myös elinkeinojen, kulttuurin ja metsien kärsimiseen. CIPDP:n vaikuttamistyö perustuu Kenian vuonna 2010 voimaan tulleeseen perustuslakiin, jossa tunnustetaan marginalisoitujen yhteisöjen oikeudet. CIPDP:n työ on viime vuosina keskittynyt seuraaviin prosesseihin: i) Mt.

Parivartan toimii Chhattisgarhissa Bastarin alueella, missä 2/3 väestöstä on alkuperäiskansaa. Se on vanhin alueen adivasien hyväksi toimivista järjestöistä.

23.10.2019

[Kari Bottas ja Tikli Loivaranta] Saavumme läntisen Odishan Kandhamalin piirikunnan alueella sijaitsevaan Kutia khond –heimon kylään, jossa meidät otetaan vastaan perinteisten rumpujen soiton säestämänä. Kokoonnumme kylän keskellä olevan puun alle. Läsnä on ehkä neljäsosa kylän 325 asukkaasta – miehiä, naisia ja paljon lapsia. Kyläläiset kertovat meille perinteisestä kiertokaskiviljelystä, jossa metsästä kasketaan pieni alue, ja siemenet kylvetään tuhkan ravitsemaan maahan muokkaamatta maata.

23.1.2019

[Marko Ulvila] Tammikuun puolivälissä viitisenkymmentä Siemenpuu-säätiön tukeman intialaisen National Adivasi Alliance (NAA) -verkoston aktiivia kokoontui Udaipurissa vaihtaakseen kokemuksia ja suunnitellakseen tulevaa. Toisin kuin monissa intialaisissa kokouksissa, tässä osallistujista kolmannes oli naisia, monet heistä alkuperäiskansojen edustajia eli adivaseja. Osallistujat tulivat eri puolilta Intiaa kymmenestä osavaltiosta. Isäntänä toimi Jagran Jan Vikas Samiti -järjestö.